Cannes, Monaco ja Nizza - 2015

Tämä reissu oli onnistunut yhdistelmä työtä ja vapaa-aikaa. Tuskin olisin muuten lähtenyt Ranskan Rivieralle tai Monacoon, mutta kun työkuvioiden kautta tuli mahdollisuus koulutusreissuun Cannesissa, niin piti välittömästi junailla pitkä viikonloppu lähinurkkien kohteisiin.

Koska etäisyydet olivat varsin pieniä, niin tällainen useamman kaupungin kierros onnistui hyvin (vaikka aika olikin rajallinen).

Kohteista kiinnostavin oli tietenkin Monaco, sillä ruhtinaskunnan F1-kisoja on tullut katseltua jokunen kerta töllöstä. Tietenkin myös muutama muu maailmankuulu maamerkki kuten paikallinen kasino piti tietenkin katsastaa. Viikonloppu oli oikein onnistunut ja mestoilla oli aika rauhallista, koska varsinainen turistisesonki ei vielä ollut alkanut.

Kohteet:

1. Cannes (Ranska)
2. Monaco
3. Nizza (Ranska)

21.4.2015 Helsinki - Nizza - Cannes:

Edessä on mielenkiintoinen yhdistelmä työreissua ja vapaa-aikaa - nimittäin kierros Ranskan Rivieralla ja ennen kaikkea Monacossa, joka onkin uusi maa allekirjoittaneelle. Ennen hupia on kuitenkin hoidettava työt ja reissu käynnistyy Luffen iltalennolla Frankfurtin kautta Nizzaan. Homma hoituu saksalaisella täsmällisyydellä ja joskus puolen yön maissa olen Nizzassa. Aika hiljaista tuntuu olevan ja nappaan vanhan kunnon Samsoniten matkatavarahihnalta ...

Huomisen ohjelma on siis Cannesissa, joka on noin 30 km Nizzasta. Otan pirssin alle ja mittari nakuttaa yön pimeydessä noin 90 euroa ennen kuin olen perillä. Aika messevä summa jopa suomalaisilla hinnoilla mutta olkoon menneksi firman piikkiin... Olen varannut jonkun random kolmen tähden mestan ensimmäiseksi yöksi omalla kustannuksellani sillä retken organisaattorit olisivat muuten buukanneet jonkun epäinhimillisen aikaisen lennon huomiselle aamulle.

Hotel Olivier osoittautuu aika ysärihenkiseksi kulahtaneeksi majataloksi mutta huone on onneksi siisti. Nukahdan aika nopeasti...

22-23.4.2015 Cannes - Sophia Antipolis:

Seuraavat pari päivää menee lähinnä töiden merkeissä. Ehdin tsekkaamaan ensimmäisenä aamuna pikaisesti Cannesin satama-alueen, jossa haisee raha ökyjahtien merkeissä... Näyttää varsin miellyttävältä paikalta, mutta selkeästi vielä kesää odotellaan eli turisteja ei vielä ole ainakaan tungokseksi asti. Istun aamupäivän hotellin kattoterassilla ja teen töitä läppärillä - voittaa kyllä normipäivän konttorilla!

Seuraavana päivänä on ohjelmassa visiitti Sophia Antipoliksessa sijaitsevaan "labraan", jossa esitellään mielenkiintoisia ja pelottaviakin teknologisia innovaatioita - esimerkiksi itse oppivia softia ja call centerissä toimivia robotteja, jotka korvaavat ihmisen...

Pari hyvää dinneriä tulee myös nautittua. Kokonaisuutena aika kiireisiä päiviä joten Cannesia en juurikaan ehdi tutkimaan.

24.4.2015 Cannes - Monaco:
Työkeikka loppuu joskus lähempänä kolmea iltapäivällä ja lopuksi istutaan vielä hetki kollegoiden kanssa aurinkoisella terassilla hotellin 7. kerroksessa. Päätän tehdä pienen kierroksen Cannesissa ennen kuin suuntaan kohti Monacoa. Tosiaan ihan miellyttävän oloinen stadi, jossa on varmaan astetta vilkkaampaa kun kesä koittaa. Nytkin lämmöt ovat olleet päivisin lähempänä 20 astetta mutta iltaisin on ollut viileämpää. Rantaa on myös useampi kilometri mutta vielä ei taida oikein olla riittävän lämpimät kelit auringonottoon...

Mestassa voisi viettää parikin päivää mutta ajan ollessa rajallinen on kuitenkin suunnattava eteenpäin kohti tämän keikan "vapaaohjelman" varsinaista kohdetta eli Monacoa. Taas yksi maapiste odotettavissa kunhan raahaan ahterini tähän kääpiövaltioon! Liikkuminen onnistuu helposti junalla - toki olisi myös helikopterikyyti tarjolla mutta jääköön se kuitenkin väliin...

Pienen kävelyretken jälkeen otan pirssin alle ja noukin laukun hotellilta. Kyyti jatkuu rautatieasemalle, jossa onnistun ostamaan junalipun ranskankielisestä automaatista. Juna on juuri lähdössä joten matka jatkuu ilman suurempia odotteluja. Kyseessä on joku ö-luokan paikallisjuna, joka pysähtyy parin minuutin väiein eli noin 40 km matkaan menee reilu tunti.

Näkymät kaksikerroksisesta junasta ovat vähintäänkin miellyttävät - matkan varrella on useampi idyllinen rantakaupunki ja -kylä sekä tietenkin loistavia näkymiä Välimerelle. Monaco eli Monte Carlon asema on jossain syvällä maan alla ja opasteet ovat sen verran epämääräisiä, että en todellakaan tiedä missä kohtaa poistuminen maan pinnalle on...

Löydän itseni jostain liikenneympyrästä ja etsin navigaattorilla hotellia. Talsittavaa näyttäisi olevan kilometrin verran eikä yhtään taksia ole näkyvissä. Ei auta kuin ruveta raahaamaan Samsoniteä perässä vaikka suurin osa matkasta onkin pientä ylämäkeä. Hotelli löytyy kuitenkin helposti eikä tule pahemmin hikoiltuakaan. Kyseessä on itse asiassa Ranskan puolella olevan old school -henkinen majatalo, jota tosin markkinoitiin Monacossa olevana hotellina. Eipä tuota rajaa juuri huomaa - taitaa toinen puoli katua olla jo Monacoa! Mitään raja-asemia on siis turha odottaa , sillä kyseessä on valtio valtion sisällä vähän Vatikaanin tapaan...

Saan 4. kerroksen huoneen jonka pieneltä parvekkeelta merikin pilkottaa. Nälkä alkaa vaivaamaan joten etsin lähistöltä ruokapaikkaa. Joku italialaishenkinen paikka tarjoaa lasagnea, jolla nälkä kyllä lähtee. Väsyttää sen verran että en jaksa lähteä tutustumaan ruhtinaskunnan yöhön vaan suuntaan takaisin hotellille.

25.4.2015 Monaco:

Nukun lähemmäksi kymmentä vain kuullakseni sateen ropinan. Kiroilen sään jumalia sillä tämän päivän ohjelmassa olisi paljon kävelyä ja ulkoilmassa oleilua. Onneksi sade lakkaa kellon lähestyessä puolta päivää ja lähden siis kierrokselle. Taivas on edelleen pilvinen ja lämpö jossain 15 asteen paremmalla puolella. Shortseissa tarkenee kyllä mutta natiivit pukeutuvat selkeästi talvisemmin eli turre erottuu joukosta!

Käyn ensimmäiseksi tsekkaamassa legendaarisen Monte Carlon Casinon. Mesta on noin 5 minuutin kävelymatkan päässä hotellista ja matkan varrella on hämmentäviä paviljonkeja, joissa myydään tyyriin oloisia merkkituotteita. Jätän shoppailun väliin ja ihmettelen hetken Casinoa ja sen nurkilla olevia pramean oloisia rakennuksia. Rahan haju on vielä voimakkaampi kuin Cannesissa ja Ferrareita, Porscheja sekä Bentleytä pörrää ympärillä jatkuvasti! Turistejakin tuntuu riittävän ja vähän väliä saa väistellä selfie-kepeillä huitovia aasialaisia!

Casinoon tarkempi tutustuminen on ohjelmassa vasta illalla joten en vietä näillä nurkilla kovin kauan vaan ryhdyn tutustumaan siihen kaikkein kiinnostavimpaa nähtävyyteen eli F1-rataan. Rata on helppo löytää, sillä kaiderakennelmat ovat jo lähes valmiina vaikka varsinaiseen kisaan on vielä noin kuukausi. Tosin parin viikon päästä on sähköformuloiden grand prix, joka ilmeisesti käyttää samaa ratapohjaa?

Lähes koko radan pääsee kiertämään kapeita jalkakäytäviä pitkin. Samalla näkee myös hyvin kuinka kapea myös varsinainen ajorata on – eipä ihme että ohittaminen on lähes mahdotonta! Kävelen Casinolta läheiseen legendaariseen neulansilmämutkaan, jonka jälkeen on toinen eräistä kuuluisimmista Monacon radan spoteista eli tunneliosuus! Ennen tunneliosuutta käyn myöhäisellä aamiaisella paikallisessa Macissa, jossa tilaaminen onnistuu automaateilla.

Talsin läpi tunnelin ja saavun satamaan, jossa on vielä kookkaampia jahteja rivissä kuin Cannesissa. Tällä alueella on myös lähtösuora ja varikkopilttuut. Suuri osa katsomoistakin on jo pystyssä! Jätän formulatunnelmat hetkeksi ja jatkan matkaa kohti merimuseota, joka sijaitsee pienen vuorennyppylän huipulla. Löydän massiivisesta parkkitalosta liukuportaat, jotka kuljettavat nopeasti museon pääovelle. Mesta on yllättävän mielenkiintoinen: yläkerroksissa on kaikenlaista merenkulkuun liittyvää roinaa ja mereneläviä – lähinnä valtavia luurankoja ja jonkun verran täytettyjä otuksiakin. Alakerrassa on valtava akvaario, joka ei ole onneksi niin täynnä huutavia kakaroita kuin odotin. Mielenkiintoisia syvän meren eläviä riittää ja vietänkin niitä ihmetellessä pitkän tovin...

Lähistöllä on myös kuninkaallinen palatsi, joka kuuluu Monacon pakollisiin nähtävyyksiin. Sinne pääsee kävelemällä läpi pienen vanhan kaupungin, jonka kujilla on lähinnä matkamuistoputiikkeja. Aika erilainen paikka verrattuna moderniin Monacoon! Nälkä alkaa taas vaivaamaan ja istun johonkin turisteille suunnattuun ravintolaan. Päivän tarjouksena on tartar-pihvi ja tästä herkusta harvoin kieltäydyn kun sellaista on tarjolla – eipä tule pettymystä tälläkään kertaa!

Palatsi on ainakin ulkoa päin vaatimattomampi kuin odotin ja on näköjään tänään suljettu normaalia aikaisemmin, joten sisäpuoli jää arvoitukseksi. Yksinäinen vartija tekee jonkinlaisia sulkeisia yksikseen mestan portilla. Räpsin muutaman kuvan alla avautuvasta kaupungista ja jatkan matkaa.  

Seuraavaksi käyn tsekkaamassa prinssin kuuluisan autokokoelman, jonka löytäminen vaatii hieman harhailua mutta lopulta kohde löytyy ostoskeskuksen yhteydestä. Autoja on varmaan yli sata kappaletta alkaen 1900-luvun alusta. Eniten minua kiinnostavat kuitenkin lukuisat formula- ja ralliautot sekä erilaiset urheiluautot. Ferrareita on rivissä useampia ja niiden lisäksi kaikenlaisia varsin eksoottisen oloisia merkkejä, joista osasta en ole kuullutkaan! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, jossa sai ihailla autoja lähes yksikseen...

Alan suunnistaa takaisin hotellille – toki seuraten taas F1-rataa aina Casinolle asti. Tulipahan siis käveltyä lähes jokainen metri radasta lukuunottamatta yhtä pätkää juuri ennen lähtösuoraa, jossa ei ollut jalkakäytävää tarjolla ja joku vartija ohjasi kiertotielle kun yritin oikaista ajorataa pitkin. Lepäilen hetken hotellilla ja pimeän tultua vaihdan puvun päälle, sillä tämä ilta otetaan hieman normaalia reissua tyylikkäämmin.

Kävelen taas viitisen minuuttia kohti Casinoa ja tällä kertaa on aika tarkastaa myös sisätilat. Mitään tungosta ei ole havaittavissa vaan marssin suoraan sisään, jossa minut ohjataan ensin lippuluukulle. Ilmeisesti turistimassojen vuoksi paikkaan on 10€ pääsymaksu, jonka jälkeen pääsee vasta tuhlaamaan rahojaan uhkapeliin. Tällä lipullakin pääsee vain ”karvalakkipuolelle”, jonka lisäksi on members only-tyyppinen paremman väen huone, jossa ei myöskään ole ylärajaa pelipanoksille!

Casino on niin täynnä kultaa ja kimallusta kuin osasin odottaakin. Pelejä ja väkeä taas on varsin rajallinen määrä – pari ruletti- ja blackjack –pöytää sekä vastaavia ”yksikätisiä” kuin missä tahansa kasinolla ympäri maailman. Ruletissa panokset ovat kyllä eri luokkaa kuin suomalaisen tanssiravintolan nurkassa ja moni avaa pelin lyömällä muutaman 500€ setelin pöytään. Itselläni ei ole tuurit kohdallaan ja jokainen kierros menee totaalisesti ohi samalla kun muut kahmivat pöydästä satoja euroja! Siirryn yksikätisiin ja tilaan sen pakollisen James Bond-tyylisen martinin. Yksikätisistä voitan parisen kymppiä ja päätän että uhkapeli jää tältä erää tähän...

Ilta on vielä nuori ja päätän testata pari muuta Casinon lähistöllä olevaa paikallista ”instituutiota” eli Buddha Barin ja Cafe de Parisin. Näistä ensimmäinen on paikallinen versio tästä nykyään ties kuinka monessa maassa operoivasta ketjusta, joka tarjoaa chill out-henkisiä tyylikkäitä kuppiloita varustettuna buddha-patsaalla. En ole muiden maiden vastaavissa paikoissa käynyt, joten paha mennä vertailemaan tätä mihinkään. Mesta on niin täynnä, että vapaata pöytää tai tuolia ei löydy vaan joudun patsastelemaan portaikon kaidetta vasten. Paikassa on yläkerrassa varsinainen ruokapuoli ja alakerrassa iso lounge, jossa jengi siemailee skumppaa ja tyyriitä drinkkejä. Mitään tanssilattiaa ei ainakaan tässä vaiheessa iltaa ole ja meno on varsin rauhallista. Niin ja tietenkin se iso buddha-patsas dominoi tilaa.

Tylsistyn nopeasti ja poikkean vielä ennen paluuta Cafe de Parisissa, joka alkaa jo hiljentymään. Paikka on selkeästi alkuillan näyttäytymistä varten mutta jokunen pöytäseurue istuu vielä vaikka kello on jo yli puolenyön. Hinnat ovat pilvissä ja olut näyttää kustantavan 16€…

25.4.2015 Monaco - Nizza:

Aamu avautuu taas pilvisenä – onneksi ei kuitenkaan sada. Vietän vielä hetken aikaa Monacossa ennen kuin suuntaan loppupäiväksi Nizzaan. Eilisen kasinoreissun inspiroimana päätän ostaa matkamuistoksi muutamia pelimerkkejä, joita näin eilen useammassa matkamuistomyymälässä. Kestää kuitenkin hetki löytää oikea putiikki ja harhailen jonkun pizzapaikan kautta lähes palatsin nurkille ennen kuin muoviläpyskät löytyvät. Onneksi paikallisbussi kuljettaa ympäriinsä nopeasti ja olen puolen päivän maissa takaisin hotellilla.

Sama juna, jolla tulin Cannesista kuljettaa parissakymmenessä minuutista Nizzaan. Etsin rautatieasemalta matkatavarasäilytystä, joka ainakin paikallisen VR:n sivujen mukaan pitäisi ko. asemalta löytyä. Rakennus näyttää olevan osittain remontissa joten ehkä siksi lokeroita ei löydy? Turisti-info neuvoo kuitenkin läheisen hotellin tarjoavan matkatavarasäilytystä, joten hilaan Samsoniten johonkin pihavarastolta vaikuttavaan huoneeseen, jossa päivän säilytys kustantaa viisi euroa.

Lähden kävelemään kohti rantabulevardia, joka on noin kilometrin päässä asemalta. Nizza on selkeästi kahta edellistä kohdettani suurempi stadi ja arkkitehtuuriltaan odotetun tyylikäs paikka. Edelleen high season on täälläkin vasta tulossa joten väkeä ei ole tungokseksi asti. Rantabulevardi avautuu pilvisenä ja tuulisena – pikkukivien päällystämä ranta on arvatenkin tyhjillään lukuunottamatta muutamaa hullua jotka makoilevat uima-asuissaan huolimatta viileähköstä kelistä. Varmaan hyvinkin miellyttävä paikka kesähelteillä mutta nyt ei vaan oikein ole rantailma.

Istun hetken rannalla kunnes jatkan matkaa kohti Nizzan vanhaa kaupunkia. Se on samantyylinen kuin Monacon vastaava, mutta huomattavasti suurempi ja täynnä turisteja ja paikallisia. Bongaan ravintolan, joka mainostaa sammakonreisiä, taidanpa kokeilla tätä perinteistä ranskalaista herkkua hieman myöhemmin! Talsiminen vanhan kaupungin kapeilla kujilla ei oikein jaksa innostaa vaan poistun hetkeksi rantabulevardille, josta pääsee kipuamaan kapeita portaita pitkin jonkinlaisen linnakkeen näköalaterassille. Sieltä avautuukin hieno postikorttimaisena yli loputtomalta näyttävän ranta-alueen…

Päätän käydä testaamassa sammakonsyönnin mutta huomaan pettymyksekseni ravintolan olevan kiinni (pitävät jonkunlaista siestaa iltaan asti) joten jää kyseinen herkku syömättä tällä kertaa. Palaan rannalle ja istuskelen hetken tuijotellen merta. Idea oli vuokrata rantatuoli ja nauttia auringonpaisteesta tämä iltapäivä, mutta edelleen aurinko piileskelee pilvien takana eikä keli ole yhtään lämmennyt. Päätän lähteä valumaan kohti lentokenttää kun en keksi muutakaan tekemistä. Otan taksin alle ja käyn noutamassa laukun (joka löytyy juurikin samasta paikasta mihin jätin sen siihen epäilyttävän oloiseen vajaan). Nizzan kenttä on vain vajaan kymmenen kilometrin päässä ytimestä joten matka ei kestä kauan.

Aikainen siirtyminen kentälle osoittautuu virheeksi, sillä Nizzan kentän 1-terminaali on käsittämättömän ahdas ja palveluita ei juurikaan ole tarjolla. Kone lähtee onneksi ajoissa ja loppumatkasta ei ole mitään oleellisempaa raportoitavaa. Ihan mukava retki kaiken kaikkiaan ja muutamassa päivässä ehtii kyllä hyvin kiertämään tällaisen kolmen kaupungin kombon!