acidkainen.net

Tanska - 2013

Tanska on niin lähellä Suomea, mutta silti tämän maan kiertäminen on jäänyt aika vähälle: pari pikaista Köpiksen visiittiä lentojen vaihtojen aikana ja yksi duunireissu pari vuotta sitten.

Kun tuli eteen toinen työmatka, niin järjestelin tällä kertaa myös viikonlopun kaupungissa ja samalla päätin tsekata yhden kohteen myös pääkaupungin ulkopuolella.

Tämä kyseinen paikka oli Legoland, josta olisin varmasti ollut innoissani joskus pikkupoikana yli 30 vuotta sitten. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!


Kohteet:

  1. Kööpenhamina
  2. Vejle
  3. Billund / Legoland


Sain kutsun Köpikseen päivän työkeikalle ja kun päivä sattui olemaan perjantai niin tuli oivallinen tilaisuus yhdistää kokoustamiseen hieman muutakin reissaamista. Olin käynyt kaupungissa kerran (duunikeikalla myöskin) mutta silloin ei ollut juurikaan aikaa nähdä muuta kuin toimisto ja lentokenttä.

Herään epäinhimillisen aikaisin joskus klo 4.30 maissa. Eilen oli sen verran kiirettä että pakkaaminen jäi tekemättä ja olin sen verran väsynyt että jätin sen suosiolla aamuun. Kasaan hätäisesti "business trip setin" ja arvon haenko carry on - reppua kellarista. En jaksa vaivautua vaan sullon läppärin ja muut roinat vanhaan kunnon levylaukkuun, jolla on kyllä heitetty useampi vastaava keikka. Ajan kentälle ja laitan punaisen paskaläjän lentoparkkiin. Kentällä on kohtuullisen hiljaista ja Norski lähtee ajoissa. Lento on yhtä helvettiä sillä naapuripenkit täyttää ryhmä möykkääviä kakaroita. Lisäksi viereen istahtaa varmaan lähemmäs 150-kiloinen ukkeli, joka hädin tuskin mahtuu omalle paikalleen...

Otan Kastrupista taksin alle noin kymmenen minuutin päässä sijaitsevalle toimistolle. Kokoukset siellä sujuvat aikataulua nopeammin ja pääsen joskus kolmen maissa lähtemään kohti Köpiksen ydintä. Metro ja S-juna kuljettavat nopeasti päärautatieasemalle, jonne jätän laukun säilöön. Palloilen hetken aseman ympäristössä ja lähden talsimaan kohti satamaa. Matkan varrella tulee vastaan mielenosoituksia, jossa vaaditaan rauhaa Syyriaan. Löytyy parikin erillistä joukkiota - toinen pitää puheita tanskaksi ja toisessa kampanjoidaan puhelaulamalla. Meininki vaikuttaa rauhanomaiselta kuten voisi odottaakin.




Kävelen eteenpäin ja saavun Nyhavniin, jonka kanavaa reunustavat värikkäät rakennukset ovat tuttuja matkaoppaiden kansista. Paikka näyttää vielä hienommalta livenä ja kuppilat ovat täynnä väkeä. Lisäksi suuri määrä ihmisiä nauttii omia eväitään kanavan varrella. Yritän etsiä Pientä Merenneitoa mutta tajuan hetken kuluttua, että pysti onkin parin kilometrin päässä! Fiilis on kuitenkin leppoisa ja istahdan itsekin johonkin terassille. Onneksi otan paikan päivänvarjon alta, sillä hetken kuluttua jo aiemmin uhkaavan näköiset tummat pilvet peittävät taivaan kokonaan ja alkaa sataa...

Tuumailen hetken varjon alla ja mietin kauanko sade mahtaa kestää... Kun pisarointi hiljenee ainakin hetkeksi lähden talsimaan kohti lähintä juna-asemaa. Ikävä kyllä hetken rauhallisemman tihuutuksen jälkeen taivas repeää taas ja alkaa tulla vettä kuin Esterin perseestä! Pidän hetken sadetta jossain porttikongissa kunnes teen pikaisen sprintin kohti läheistä juna-asemaa. Se osoittautuu virheeksi, sillä kastun läpimäräksi. Kiroilen - sateenvarjoahan en tapojeni mukaan kanna mukana. Saavun vettä valuvana juna-asemalle ja otan taas S-junan ytimeen. Haeskelen hetken matkatavaralokeroita ja ehdin onneksi juuri sopivasti Vejlen junaan.

Suunnitelmana on siis yöpyä noin parin tunnin matkan päässä olevassa pikkukaupungissa ja jatkaa aamulla kohteeseen, jossa olisin mielelläni vieraillut joskus pikkukersana. Intercity kuljettaa sujuvasti, olisi vaan pitänyt ostaa paikkalippu niin ei tarvisi istua seinänvieressä olevilla Ö-luokan penkeillä... Vaatteetkin alkavat pikkuhiljaa kuivua, mutta olo on edelleen nihkeä kun saavun pimeän tulon jälkeen kohteeseeni (jossa ei enää sada).

Vejle vaikuttaa pienehköltä paikalta. Torilla näyttää olevan jonkunlaiset bileet käynnissä, joku bändi soittaa ja väkeä on runsaasti. Jätän kekkerit väliin ja suuntaan kohti varaamaani hotellia 7-11:stä ostamani evässäkki kädessäni. Vejle Center Hotel osoittautuu hieman nuhjuiseksi 90s-henkiseksi majataloksi. Varaustani ei meinaa aluksi löytyä sillä respan mukaan joku on jo tehnyt check-inin! Huoneessa ei kuitenkaan ole ketään... Syön 7-11:n antimet (kanasalaattia + kanavartaita) ja menen joskus kymmenen maissa nukkumaan - päivä on ollut pitkä...

31.8.2013 Vejle - Billund - Kööpenhamina:
Heräilen joskus yhdeksän maissa. Sää näyttää edelleen epävakaalta ja maa on märkänä. Käyn pikaisesti aamiaisella - näköjään hotellissa on muitakin vaikka eilen oli todella hiljaista. Kasaan kamat ja lähdet kävelemään kohti asemaa. Reilun kilometrin matka tuntuu pitkältä, olisi pitänyt buukata lähempänä asemaa oleva Australia-hotelli. Laitan laukun säilöön vanhanaikaiseen avaimella varustettuun lokeroon ja odottelen hetken bussia.


Paikallisbussi lähtee ajoissa ja kustantaa 60 kruunua. Se kiertelee pikkukylien kautta Billundin pikkukaupunkiin, joka vaikuttaa tylsän oloiselta paikalta. Bussi vie suoraan Legolandin portille. Ostan noin 300 kruunun hintaisen lipun, jolla pääsisi vierailemaan paikassa vielä toisenakin päivänä. Taitaa jäädä väliin kuitenkin... Jonoja portilla ei juurikaan ole joten ilmeisesti sesonki alkaa pikkuhiljaa olla ohi? Kävijät ovat kuten arvata saattaa lapsiperheitä mutta yritän asennoitua kestämään yleistä melutasoa ja pikkukakaroiden temmellystä...

Alue on laaja ja tarjontaa löytyy joka lähtöön. Suurin osa alueesta on pikkulapsille suunnattuja huvipuistoajeluja ja muita vähemmän pelottavia laitteita. Keski-ikäisen lapsuudessaan legoja rakentaneen näkökulmasta kiinnostavin paikka on "Mini World" eli se kuuluisin osuus Legolandista, jossa on legopalikoista rakennettuna useampi eurooppalainen turistikohde - alkaen Köpiksen keskustan taloista aina Vapaudenpatsaaseen. Rakennelmat ovat hämmästyttävän realistisia ja niitä pääsee melkein koskettelemaan. Ihmettelen turva-aitojen puutetta - luulisi että jengi ottaa legopalikoita matkamuistoiksi? Kersat eivät tunnu välittävän tästä osiosta joten seniori saa ihmetellä minikaupunkeja kohtuullisen rauhassa. Kyllä näistä olisi saanut ihan eri tavalla inspiraatiota kymmenvuotiaana!

Jatkan matkaa alueen muihin "maailmoihin" joissa onkin sitten Helvetti irti. Kersat huutavat ja jonottavat karuselleihin yms lego-ukkeleiden somistamiin installaatioihin. Laitteet ovat siis vaahtosammuttimen kokoisille tarkoitettuja joten mitään kovin sävähdyttävää vuoristorataa tms on turha odottaa. Vietän aikaa seuraamalla hupaisalta vaikuttavaa "palomieskisaa" ja merirosvolaivoja, joista voi ampua vesitykillä ohikulkijoita. Jos ikää olisi 30v vähemmän niin olisin varmasti nauttinut kyseisistä laitteista! Heitän toisen kierroksen minimaailmassa ja käyn tsekkaamassa Lego-kaupan, josta saisi ostaa vaikka kilon peruspalikoita eri väreissä. Uudet legot ovat arvattavan tylsiä - tuntuu että koko alkuperäinen idea yleiskäyttöisistä rakennuspalikoista on unohtunut!

Poistun noin reilun parin tunnin visiitin jälkeen. Ei silti mitään huonoja fiiliksiä sillä täällähän olisi pitänyt käydä joskus 80-luvulla - mutta parempi myöhään kuin milloinkaan... Bussi Vejleen kulkee tällä kertaa Billundin lentokentän kautta mutta matka-aika on sama. Hyppään heti junaan, jonka matka-aika on tällä kertaa lähemmäs kolme tuntia. Onneksi kyseinen Intercity vie noin kilometrin päähän buukkaamastani hotellista. Olisin voinut ottaa vielä metron perille asti mutta päätän kävellä. Hotelli on aivan firman toimiston lähistöllä joten olen hyvin lähellä paikkaa, josta eilen aloitin Tanskan kierrokseni. Bella Sky Hotel osoittautuu hienoksi ja näkymät 15. kerroksesta ovat vähintäänkin upeat! Mietin vielä pikaista ekskursiota keskustaan mutta päätän jäädä ihailemaan pimenevää iltaa hotellihuoneen ikkkunasta...

1.9.2013 Kööpenhamina - Helsinki:
Hotellin aamiaishuoneessa on varmaan pari sataa ihmistä,enpä muista koska olen viimeksi syönyt munakokkelin ja nakit vastaavassa tungoksessa! Teen pikaisen checkoutin joskus kello 10.30 maissa ja jätän laukun säilöön. Metroasema on parin sadan metrin päässä ja matkustan Christianhavniin, josta pääsee kätevästi Christianiaan. Kyseessä on tietenkin kuuluisa vapaa (hippi?)kaupunginosa, jossa ainakin takavuosina huumeita käytettiin vapaasti ja jonne lain koura ei ulottunut... Nykyään meininki vaikuttaa rauhoittuneen ja turisteja on runsaasti. Heti alueen porteilla tulee tosin vastaan lastenvaunuja työntävä pariskunta, jotka ovat varustautuneet sunnuntaipäivään kaljakeissillä...

Mesta vaikuttaa mielenkiintoiselta - graffitia ja muuta taidetta löytyy kaikkialta. Kaupunginosa on selkeästi vasta heräämässä henkiin kun kello lähestyy kahtatoista... Valokuvattavaa löytyy runsaasti! Ihmettelen "kauppaa", jossa myydään Christianian "osakkeita" - tiedä mihin rahat mahtavat mennä! Harhailen väkijoukon perässä kunnes vastaan tulee "Green Light District", jossa graffitit kieltävät valokuvauksen. Ihmettelen hetken mistä on kyse kunnes päädyn torille, jossa on tarjolla jotain kulahtaneilta hedelmiltä näyttäviä könttejä. Kestää hetken ennen kuin tajuan että kyseessä on hasiksen kaupustelu! Enpä muista koskaan törmänneeni näin avoimeen huumekauppaan mutta homma tuntuu olevan sallittua Christianiassa. Poliisia ei ainakaan näy. Jätän ostoksen tekemättä ja jatkan eteenpäin...

Saavun hippihenkiselle asuinalueelle, jonka taloissa näkyy sateenkaaren värejä ja Buddha-patsaat vaikuttavat olevan suosittu sisustus-elementti. Paikallinen lastentarha on koristeltu graffiteilla. Kuvailen taloja aikani kunnes päätän palata kapitalismin pariin. Bongasin matkalla kirkon, jonka tornissa näyttää olevan liikehdintää. Pääsymaksua vastaan onkin mahdollista kivuta lähes 100m korkeaan torniin, josta avautuu hengästyttävät näkymät. Kuten arvata saattaa kiipeäminen on hikinen urakka, jonka jälkeen pääsee tuuliselle "terassille". Sitten on vielä mahdollisuus kiivetä tornin ulkoseinää kiertävää portaikkoa pitkin lähes ylös asti kunnes portaat päättyvät umpikujaan! Tuuli on todella kova ja alkaa sataa joten vetäydyn sisätiloihin pikaisesti...


Pidän hetken sadetta kunnes lähden etsimään Pientä Merenneitoa. Bongaan reittiveneen, jolla pääsen varsin lähelle tuota kuuluisaa pystiä. Itse patsas on yhtä pieni ja epäkiinnostava kuin Manneken Piss ja poistun paikalta pikaisesti parin pakollisen foton jälkeen... Hengailen hetken läheisessä puistossa jossa on tuulimylly ja historiallisia rakennuksia, edelleen tuntuu menevän vähän ohisektoriin koko paikka! Talsin paikallisjuna-asemalle ja matkustan päärautatieasemalle. Sen naapurissa kun on Tivolin alue, joka on yksi maailman kuuluisimmista huvipuistoista. Meininki on aikuisempaa kuin Legolandissa ja kävijöiden keski-ikä on arvatenkin korkeampi. Jätän hurjimmat laitteet väliin ja tyydyn testaamaan maailman kolmanneksi vanhimman vuoristoradan (onko Linnanmäki vanhin?) kunnes joudun lähtemään pois sateen alkaessa.

Käyn tsekkaamassa hätäisesti Rosenborgin linnan (jonka itse asiassa näin jo perjantaina) ennen kuin kiirehdin hotellin kautta lentokentälle. Olen hyvissä ajoin kentällä, jossa odottelen hyvän aikaa Norskin lähtöä. Koneessa on tulomatkan tavoin varsin toimiva WLAN, joka on positiivinen yllätys!  Kokonaisuutena ihan ok pikainen viikonloppu - paikkaa ainakin edellisen keikan liian hätäistä aikataulua, jossa ei kerinnyt nähdä Tanskasta yhtään mitään...