Düsseldorf and Köln  - May 2019

Travelling in Germany is always fun and when I heard about a business trip to Düsseldorf I immediately decided to spend the weekend there before the meetings on Monday.

I had never visited this side of Germany before. I spent a relaxed Saturday in Düsseldorf and quickly checked out Köln on Sunday. Even though Düsseldorf is a big city it did not fell so busy. There is a nice old city and the river area is good for strolling and hanging out.

There was an interesting event (Japan day) in town on Saturday and the downtown area was full of people wearing all kinds of cosplay uniforms and it felt like being in the middle of some carnival. The bad thing about this trip was that Finland surprisingly made its way to the Ice Hockey World Championships finals this weekend, won the gold medals and I missed the celebrations that took place in Helsinki!

Check out the photo gallery 

24.5.2019: Helsinki – Düsseldorf
Ehdin juuri saapua edelliseltä reissulta ja taas mennään. Talvella ei tullut juuri reissattua, mutta nyt osuu kaksi työreissua peräkkäisille viikoille. Tämän reissun varsinainen ohjelma on osallistua asiakkaani seminaariin maanantaina. Ajatus pitkästä päiväreissusta ei oikein innosta, vaan lähden mieluummin koko viikonlopuksi Saksaan, jossa on aina mukava käydä. Düsseldorfin seudulla en ole koskaan aiemmin käynyt ja kaupungista luulisi löytyvän pariksi päiväksi vähintään riittävästi tekemistä…

Lennän SASilla Kööpenhaminan kautta ja olen joskus iltakymmenen jälkeen perillä. Lentokentältä pääsee kätevästi S-bahnilla keskustaan n. 20 minuutissa ja ei kestä kauan, ennen kuin olen lähellä Hauptbahnhofia sijaitsevassa hotellissani. Keli on varsin kesäinen, mutta en jaksa enää lähteä tutustumaan kaupunkiin, vaan menen ajoissa nukkumaan.

25.5.2019: Düsseldorf
Lähden joskus yhdentoista maissa kaupungille. En ole suunnitellut mitään erityisen tiukkaa ohjelmaa viikonlopulle, vaan ajatuksena on harhailla tänään kaupungilla aika lailla fiilispohjalta. Yksi pakollisista nähtävyyksistä on vanhan kaupungin alue, johon suunnistankin ensimmäiseksi. Ihmisiä on liikkeellä runsaasti ja vanhaan kaupunkiin saapuessani bongaan useamman varsin erikoisesti pukeutuneen henkilön. Cosplay-henkisiin asuihin sonnustautuneiden nuorien määrä tuntuu vain lisääntyvän samalla kun etenen kohti vanhan kaupungin ydintä – mitkähän bileet täällä ovat meneillään?


Pidän tuumaustauon yhdessä vanhan kaupungin lukuisista ravintoloista ja syön erittäin rasvaisen schnitzelin, jolla luulisi jaksavan pitkään. Jatkan matkaa ja löydän itseni aukiolta, jossa selviää syy rooliasuihin pukeutuneiden nuorien kokoontumisajoihin: kaupungissa vietetään tänään Japani-päivää ja cosplay-asut toki kuuluvat erittäin oleellisesti japanilaiseen kulttuuriin. Tunnelma muistuttaa jossain määrin vappua Helsingissä (paitsi että ihmiset vaikuttavat olevan selvin päin).

Yleisen kansanvaelluksen lisäksi tarjolla on kaikenlaisia esityksiä, kojuja ja ties mitä muuta, joka jää tungoksen vuoksi näkemättä. Istahdan jollekin terassille ihmettelemään toinen toistaan mielikuvituksellisempia asuja ja räpsin parhaista kuvia. Aurinko paistaa ja lämpöä lienee parisen kymmentä astetta. Jossain vaiheessa kyllästyn tungokseen ja palaan hotellille.


Tälle viikonlopulle on luvassa mielenkiintoisia urheilutapahtumia ja täytyy rytmittää päivien ohjelmaa niiden mukaan. Vastoin ennakko-odotuksia Suomi on edennyt jääkiekon MM-kisoissa jo välieriin ja kieltämättä hieman harmittaa, että en ole katsomassa peliä jossain Helsingin täpötäysistä urheilubaareista. Mietin jopa hetken retkeä Bratislavaan, mutta matkaa on sen verran paljon, eikä lippujen saannista ole takeita, niin päätän kuitenkin tuijotella peliä läppärin ruudulta.  Samaan aikaan lätkämatsin kanssa on vielä Monacon F1-aika-ajot (jotka onneksi näkyvät paikalliselta tv-kanavalta).

Löydän jonkun kanadalaisen tv-kanavan streamin ja mylvin itsekseni hotellihuoneessa, kun Suomi nuijii Venäjän 1-0 ja etenee huomiseen finaaliin. Nyt kyllä alkaa jo vituttaa, sillä jos poika tulee kotiin, niin missaan voitonjuhlat Helsingissä. Mutta onhan noita finaaleja hävitty aika monta eli saapa nähdä miten käy… Otan loppuillan rennosti ja käyn syömässä lähistöllä olevassa intialaisessa ravintolassa. 

26.5.2019: Köln ja Düsseldorf
Tämän päivän ohjelmassa on tehdä pieni retki naapurikaupunkiin eli Kölniin. Sieltä löytyisi varmaan ohjelmaa koko päiväksi, mutta varsinainen syyni tähän reissuun on kaupungin kuuluisin maamerkki eli valtavan kokoinen tuomiokirkko, joka edustaa aina niin kiehtovaa goottilaista arkkitehtuuria. Kölniin pääsee kätevästi junilla, joita kulkee 10-15 minuutin välein.


Kirkkoa ei tarvitse kauan etsiä, sillä se sijaitsee aivan juna-aseman vieressä. Valitettavasti meneillään on julkisivuremontti, jonka vuoksi monumentti on osittain rakennustelineiden peitossa, mutta rakennelma on niin massiivinen, että pari telinettä ei juuri haittaa. Kirkkoa on lähes mahdotonta saada yhteen kuvaan, koska se on niin iso ja ympärillä on paljon muitakin rakennuksia. Istun hetkeksi ihailemaan arkkitehtuuria kirkon portaille, jotka tuntuvat olevan suosittu paikka oleilla, ryystää kahvia tai olutta ja ottaa aurinkoa.

Käyn tsekkaamassa kirkon sisätilat, joissa on menossa jumalanpalvelus. Näin ollen osa alueesta on varattuna palvontamenoihin, enkä pääse ihmettelemään lukuisia yksityiskohtia lähietäisyydeltä. Mutta toisaalta tällaiset monumentit ovat yleensä kiinnostavampia ulkopuolelta. Palaan auringonpaisteeseen ja kävelen läheiselle sillalle, jolta bongasin mielenkiintoisen näyn junan ikkunasta.


Kyseessä on taas yksi silta, johon on ripustettu ns. rakkauslukkoja. Tällä sillalla niitä on enemmän kuin missään aiemmin olen nähnyt – niin paljon, että verkkoaitaan on muodostunut ikään kuin metallinen seinä. Tämä seinämä on niin tiivis, että paikalliset artistit ovat maalanneet siihen graffitia! Enpä muista koskaan nähneeni teoksia moisessa pinnassa…

Palaan isolle kirkolle ja päätän kiivetä yläilmoihin eli kirkontorniin, joka taitaa olla korkein erinäisistä valloittamistani kellotorneista. Korkeutta on reilusti yli 100m, porrasaskelmia aivan käsittämätön määrä ja kuten arvata saattaa, niin hissiä ei todellakaan ole vaihtoehtona. Kipuaminen tuntuu loputtomalta, mutta lopulta olen aivan henkihieverissä ja löydän itseni huipulta. Näkymät eivät ole aivan niin hienot kuin odotin, sillä tornissa on kaikenlaisia näköesteitä. Mutta kyllä kiipeäminen oli ihan kaiken hikoilun arvoista, taitaa joka tapauksessa olla yksi maailman korkeimmista kirkontorneista?

Kölnissä olisi varmasti tekemistä koko päivälle, mutta pitää palata ”kisastudioon” hotellille ja hyppään siis seuraavaan junaan. Ihmettelen hetken, kun juna lähtee aivan eri suuntaan kuin oletin – kunnes tajuan, että tätä väliä kuljetaan useampaakin reittiä. Riennän takaisin hotellille ja ehdin sopivasti katsomaan tylsäksi osoittautuvan Monacon F1-kisan. Hamilton ajaa voittoon ja mitään kovin oleellista ei kisan aikana tapahdu.

Lätkäfinaaliin on vielä reilut pari tuntia aikaa ja päätän käydä lyhyen metromatkan päästä löytyvällä kadulla, joka on kuuluisa katutaiteestaan. Kyseinen paikka eli Kiefernstrasse löytyy helposti ja osoittautuu varsin kiinnostavaksi. Kuten odotinkin, niin kyseessä on sekalainen setti muraali-tyyppisiä teoksia, ei niinkään oikeata graffitia (eli kirjaimia ja hahmoja). Se mikä tässä kadussa on erityisen hienoa, on maalausten koko: käytännössä useimpien talojen julkisivut ovat kokonaan erilaisten maalauksien peitossa. Tekniseltä toteutukseltaan teokset ovat myös laadukkaita.


Palaan takaisin hotellille ja alan virittäytymään jääkiekkotunnelmiin. En löydä suomalaista streamia, vaan alan katsomaan samaa kanadalaista kanavaa, joka näytti jo eilisen välierän. Nythän on finaalissa vastassa Kanada, joten on mielenkiintoista kuulla, millaista hehkutusta vaahteralehtimaan selostajilta on luvassa. Peli alkaa kahdeksan jälkeen paikallista aikaa ja kyllähän tästä finaalista melkoinen tunteiden vuoristorata tulee. Ensin Kanada menee johtoon, sitten Suomi tasoittaa ja hiipii lopulta 3-1 johtoon. Viimeiset 5 minuuttia ovat kyllä sellaista jännitystä (ja ölinää) että huh huh… Kolmas mestaruus on tosiasia ja kiroilen itsekseni, että miksi en ole Kauppatorilla nauttimassa vuoden parhaista bileistä?

27.5.2019: Düsseldorf - Helsinki
Tämän päivän ohjelmassa on työhommat eli lähden aikaisin aamulla kohti lentokenttää, jossa tapaan muun ryhmän ja siirrymme taksikuljetuksella noin 50 km päässä sijaitsevaan linnaan. Paikka on varsin vaikuttava – yksi lukuisista aikanaan yksityishenkilöiden rakentamista linnoista, joka nykyisin hotelli sekä konferenssitila.

Päivän virallisen osuuden jälkeen ehdimme pikaisesti tsekata linnan tilat ja käydä ihmettelemässä näkymiä tornista käsin. Sitten on edessä paluu lentokentälle ja Finnairin iltakone Helsinkiin. Düsseldorfista jäi ihan hyvät tunnelmat, vaikka olisinkin kyllä mieluummin nauttinut MM-kisahuumasta koti-Suomessa. Mutta tämän vuoden kiekkomenestys tuli niin puskista, että eipä tosiaan olisi voinut valmistautua tällaiseen viikonloppuun etukäteen!

Back to www.acidkainen.net home page