Saudi-Arabia - joulukuu 2021

Koronahelvetti on kestänyt kohta kaksi vuotta ja matkailuni on ollut aika vähäistä. Viimeisin maapiste on myös lähes kahden vuoden takaa, joten on korkea aika lähteä johonkin ihan uuteen kohdemaahan. Helpommankin kohteen olisi voinut valita, mutta Saudi-Arabia kiinnosti monestakin syystä: sulkeutunut maa, jossa on rajallinen määrä turismia, F1-kisat ja vielä kaksi suomalaista kuskia, lämpöä 30 astetta ja sateen todennäköisyys lähes nolla...

Tähän reissuun sisältyi kyllä ihan käsittämätön määrä kaikenlaista sählinkiä, paljon enemmän kuin mitä tässä iässä enää olisi toivonut. Toisaalta kokonaisuutena kaikki meni suurin piirtein suunnitelmien mukaan ja tuli vihdoin tehtyä kaivattu irtiotto tasaisen harmaasta arjesta (ja syksyn pimeydestä). Maasta jäi vähän sekavat tunnelmat, mutta erittäin muistorikas reissu tuli tehtyä!

1.12.2021 Helsinki - München - Abu Dhabi - Jeddah:
Herään joskus neljän maissa aamulla ilman herätyskelloa, koska tänään alkava reissu taitaa jonkun verran jännittää. Kyseessä on ensimmäinen maapiste lähes kahteen vuoteen - parin viime vuoden vaatimaton saldo johtuu tietenkin koronasta. Viime päivien pandemiapanikointi ei lupaa erityisen hyvää tämän reissun osalta, sillä maailma on alkanut taas kerran sulkeutumaan viruksen uuden omikron-variantin vuoksi... Reilu kuukausi sitten kun buukkasin tämän reissun, oli tilanne jossain määrin positiivisempi ja matkailu oli selvästikin lisääntymässä. Mutta koska mitään uusia rajoituksia ei näillä näkymin tämän reissun kohde- ja kauttakulkumaihin ole tiedossa, niin olen päättänyt lähteä matkaan.

Homman nimi on siis reissata Saudi-Arabiaan, joka on vasta parisen vuotta sitten avautunut muillekin turisteille kuin Mekkaan suunnistaville pyhiinvaeltajille. Maapisteen lisäksi yksi syy kohdevalintaan on Jeddahissa järjestettävä Formula 1 -kilpailu, joka on toiseksi viimeinen mahdollisuus (varmaankin ikinä) nähdä kaksi suomalaista kuninkuusluokan kilparadoilla. Ei myöskään haittaa, että lämpöä on odotettavissa noin 30 astetta joka päivä - varsinkin kun Suomessa talvi on tuloillaan ja mittari on lähes kymmenen astetta pakkasen puolella.

Ajelen pimeydessä lentokentälle, jonne on tänään viimein avattu uusi lähtöaula. Tuon vaikuttavan oloisen hallin logistiset kuviot jäävät hieman hämäräksi, sillä olen tavalliseen tapaan matkalla käsimatkatavaroin ja ensimmäinen boarding pass on jo hommattu. Kentällä on kohtuullisen paljon väkeä, eikä viimeisin korona-aalto tämän perusteella näytä vaikuttaneen matkustusintoon juurikaan. Finskin lento Müncheniin on kuitenkin puolityhjä ja saan nauttia kolmesta penkistä ilman muita matkustajia. Tuosta lennosta ei jää mitään mielikuvia, aika kuluu lähinnä pohtiessa seuraavaa kahta etappia, jotka ovat potentiaalisesti paljon jännittävämpiä.

Minun piti alun perin lentää kohtuullisen miellyttävällä yhden pompun setillä turkkilaisella (eli Turkish Airlinesilla), mutta päivänä eräänä tuli tekstari, joka kertoi Istanbul-Jeddah -väliin peruuntuneen kokonaan. Mitään selitystä tai vaihtoehtoisia lentoja ei löytynyt ja turkkilaisen puhelinpalvelu oli aivan pihalla asiasta. Pyysin palauttamaan rahat ja aloin kovalla kiireellä etsiä korvaavaa lentoa. Myöhemmin peruuntumisen syyksi selvisi Turkin joutuminen jollekin Saudi-Arabian "punaisten" koronamaiden listalle.

Jeddahiin on erittäin hankalaa päästä Euroopasta ja kaikki korvaavat olivat kahden pompun reittejä, joiden matka-aika oli vähintään 15h yhteen suuntaan. Ainoa sekä hinnan että matka-ajan osalta järkevä kombo oli Etihadin tarjoama reitti Abu Dhabin kautta, joten lukitsin tämän vaihtoehdon, vaikka kellonaikojen puolesta lennot olivat aivan syvyyksistä. Menomatka on vielä jotenkin siedettävä, mutta paluu alkaa klo 02:25 paikallista aikaa eli lienee uneton yö tiedossa kotimatkalla.

Olen tehnyt Etihadin checkinin verkossa, mutta boarding passeja ei kilahda sähköpostiin, koska lentoyhtiö haluaa tsekata erinäisiä papereita ennen kuin lupa lentää irtoaa. Münchenin transit-tiskeillä ollaan ihan pihalla Etihadin asioista ja neuvotaan kysymään boarding passeja portilta. Portilla jututan yhtä lailla pihalla olevaa heppua, joka yrittää tulkita Saudi-Arabian vaatimia viisumeita yms. papereita jonkun järjestelmän antaman listan perusteella. Pystyn esittämään kaikki tarvittavat paperit kuten viisumin ja PCR-testituloksen, mutta näiden lisäksi jamppa alkaa kyselemään jostain "karanteenipaketista". Olen moneen kertaan tsekannut, että tuplarokotuksella ei suomalainen joudu karanteeniin ja ihmettelen hetken, mitä tyyppi horisee. Totean, että karanteenipaketti sisältyy viisumimaksuun ja saan kaverin printtaamaan kaivatut boarding passit!

München - Abu Dhabi -väli lennetään jumbolla, joka on sekin puolityhjä. Reilun viiden tunnin siivu menee kohtuullisen nopeasti viihdejärjestelmän annin parissa. Tsekkaan jonkun varsin ikävystyttävän gangsterielokuvan ja pelailen pelejä. Väsyttää, mutta uni ei tule. Kone on hieman myöhässä ja Abu Dhabissa edessä oleva tiukahko tunnin vaihto jännittää myös. Kone saapuu kuitenkin loppujen lopuksi melkein ajoissa Abu Dhabiin, mutta siellä pitää tehdä melkoinen kierros terminaalissa, että pääsee Jeddahin koneen portille. Juoksen latvialaisen hepun kanssa läpi terminaalin ja ehdimme juuri portille, kun boarding on alkamassa. Dokumentteja syynätään vähän väliä ja toistaiseksi olen onnistunut läpäisemään jokaisen ratsian onnistuneesti.

Jeddahin lento onkin sitten aivan täyteen buukattu ja nyt meno on aivan toinen kuin kahdella edellisellä lennolla. Porukka on etupäässä arabeja ja aasialaisia: sekalainen seurakunta saudeja, pyhiinvaeltajia ja Intian suunnasta tulevaa halpatyövoimaa. Koneessa tunnelma on kuin Afrikan lennoilla eli jengillä on suuria vaikeuksia asettua aloilleen, noudattaa turvallisuusohjeita ja ylipäätänsä olla edes hiljaa. Tätä sirkusta pitää kestää yli kolme tuntia... Yksi asia, mikä kertoo myös astetta eksoottisemmasta kohteesta on koneen täyttävä erilaisten parfyymien löyhkä. Olinkin unohtanut, että Lähi-Idässä kummankin sukupuolen edustajat käyttävät hajusteita huomattavasti reippaammin, kuin Euroopassa on tapana.

Lento laskeutuu Jeddahiin vihdoin joskus kello yhden jälkeen paikallista aikaa. Nyt onkin vuorossa tämän päivän jännittävin osuus eli maahantulomuodollisuudet. Saapa nähdä pääsenkö turistitunnelmiin vai heilahtaako kuitenkin koronakaranteenihäkki? Koitan rynniä mahdollisimman monen intialaisen ohi, jotta pääsisin immigrationiin ennen kuin työviisumien tsekkaaminen ruuhkauttaa prosessin (muistan vieläkin vastaavan jumituksen Dubaissa joskus vuosia sitten). Aika pian terminaalissa tulee vastaan F1-kylttejä kanniskelevia ihmisiä, jotka huutelevat eurooppalaisen näköisille matkustajille "Formula1, Formula1?". Oletan, että kyseessä olisi jonkunlainen vip-kaista kisaturisteille ja seuraan näiden tyyppien ohjeita. Vastaan tulee useampi tarkistuspiste, joissa tsekataan eri papereita ja kysellään kaikenlaista. Jossain vaiheessa minulta kysytään, mille tallille teen töitä! Nyt vasta tajuan, että tämä vip-kaista onkin tarkoitettu kisaan duuniin tuleville henkilöille. Totean rauhallisesti, että en ole tulossa töihin, vaan olen ihan kunnon "kisaturisti". Virkailijalta menee hetkeksi konseptit sekaisin, mutta pienen pohdinnan jälkeen saan jatkaa seuraavalle rastille, joka onkin PCR-testi! Tämä ei pitäisi kuulua normaaliin protokollaan, mutta ilmeisesti FIA:n säännöt vaativat testin varikkoalueella työskenteleviltä. Testaajaa ei tunnu kiinnostavan tarinani turismista ja en jaksa alkaa kinastelemaan, joten tuleepahan taas yksi nenänkaivelu tehtyä. Jää epäselväksi, mistä tämän testin tulokset saisi (höpisevät jostain appsista, jota en tunnista).

On kuitenkin yksi potentiaalinen ongelma, johon en ole aiemmin koskaan törmännyt. Olen varannut booking.com:ista varmaan satoja hotelliöitä ja kyseinen palvelu on kyllä tähän asti toiminut kuin se kuuluisa junan WC. Nyt kuitenkin oli Abu Dhabin lennon aikana tullut sähköposti, jonka mukaan luottokorttini kanssa on joku ongelma ja hotelli ei pysty veloittamaan varaustani. Viesti kehottaa tarkistamaan luottokortin tiedot ja antamaan tarvittaessa uuden kortin - muuten varaus perutaan! Tsekkasin appsissa olevan kortin Abu Dhabissa ja kyllä siellä oli ihan aktiivinen ja toimiva Norskin Visa, jota olen käyttänyt "buukkarin" kanssa ties kuinka kauan! Ehdin laittaa Abu Dhabissa mailia Ibikselle (johon olen siis menossa) ja pyysin pitämään varaukseni voimassa. Soitin myös mailissa olevaan numeroon, mutta kukaan ei vastannut.

Ajan joka tapauksessa taksilla Ibikseen, jonka respassa on erittäin tylyn oloinen heppu, joka vahvistaa varaukseni peruuntuneen aiemmin tänään. Hotelli on tällä hetkellä täyteen buukattu, eli kauhukseni tajuan olevani keskellä yötä melkoisen isossa miljoonakaupungissa ilman majapaikkaa! Nilkin oloista kaveria ei tunnu juuri tilanteeni kiinnostavan ja äijä vinkkaa minua tsekkaamaan muita majapaikkoja buukkarista! Tekisi mieli haistattaa paskat, mutta hillitsen itseni ja pohdin hetken, mitä tehdä. Väsymys painaa päälle ja on pakko löytää joku huone melko pian. Jeddahista on turha hakea mitään "backpacker-ghettoa" tms aluetta, jossa hotelleja olisi vieri vieressä. Ibiksen naapurissa on kuitenkin pari potentiaalisen kallista ketjuhotellia ja päätän kuitenkin ensiä hätään kokeilla vanhaa kunnon jalkautumistaktiikkaa eli käydä respoissa kyselemässä, jos löytyisi mikä tahansa huone täksi yöksi.

Läheisessä Novotelissä respan heppu on erittäin ystävällinen, mutta en oikein saa selvää siitä, onko hotellissa tilaa vai ei. Kaveri säheltää ja soittelee hetken, kunnes kertoo, että voisi järjestää huoneen, jossa on "handicap" ja jotain muuta kummallista. En ymmärrä ollenkaan, mistä on kyse ja toinen ukkeli lupaa tulla näyttämään huoneen. Se osoittautuu ns pyörätuolihuoneeksi, jossa on yksi lamppu rikki. Tämä kelpaa minulle mainiosti, vaikka 1000 rialin "tarjoushinta" onkin aivan törkeä hinta lyhyistä yöunista. Mutta Jeddahin huoneista saa maksaa vähintään 100€ yö, joten ei tämä 240€ yhdestä yöstä nyt aivan katastrofi ole. Viiden tähden mestat kustantavat helposti 500€ / yö eli majoitus on kyllä todella tyyristä tässä stadissa!

Olen joskus neljän maissa vihdoin nukkumassa ja on kyllä edelleen melkoiset kierrokset päällä! Yleisen sählingin ja yllätysten määrä tuo elävästi mieleen ensimmäiset reppureissut joskus 20v sitten - nyt vaan on jo sen verran vanhempi ja mukavuudenhaluisempi, että tällainen meno ei varsinaisesti ole sitä, mitä matkailulta haen... Joka tapauksessa kaikki kuitenkin toistaiseksi ok ja olipahan melkoisen mieleenpainuva päivä!

Jeddah 2.12.2021:
Herään joskus puoli kymmenen maissa nukuttuani ehkä vajaa viitisen tuntia. Ehdin vielä hotellin aamiaiselle, jossa mätän munaa ja pekonia kunnon satsin, sillä olen varautunut pidempään säätöön majapaikan vaihdon kanssa. Novotelin hintoja en halua maksaa seuraavasta viidestä yöstä joten alan heti aamiaisen jälkeen kelata Tripadvisoria ja Bookingia läpi. Kuten arvata saattaa, niin kaupunki on aika lailla täyteen buukattu. Formulaturistit lienevät yksi ilmeinen syy ja lisäksi Jeddahissa on ensi viikolla alkamassa joku filmifestari, joka vaikuttanee myös asiaan. Ja pyhiinvaeltajia kaupunkiin tulee ympäri vuoden eli ei ole helppo homma löytää siedettävä majapaikka näin lyhyellä varoitusajalla.

Kaupungista löytyy melkoinen määrä "arabihotelleja" eli lähinnä kai kotimaan turisteille ja pyhiinvaeltajille suunnattuja majataloja, joista löytyy aika niukasti palautteita Tripadvisorista tms lähteistä. Bongaan yhden siedettäviä pisteitä saaneen kohtuuhintaisen (tai jopa halvan) hotellin nimeltä Rotana Suites, joka vaikuttaisi olevan saatavilla koko reissuni ajaksi. Sijainti vaikuttaa ok:lta joten päätän ottaa riskin ja painan buukkarissa varaa-nappia (kunhan ensin olen päivittänyt toisen luottokorttini tiedot palveluun). Varausvahvistus kilahtaa sähköpostiin ja tällä kertaa ei tule mitään varoituksia ongelmista kortin kanssa.

Hotelli on muutaman kilometrin päässä Novotelistä ja kyselen respasta taksia. Vaikuttaa siltä, että taksin tilaus ei onnistu, vaan heppu neuvoo joko huitomaan taksia kadulta tai käyttämään Uberia. En ole koskaan aiemmin "uberoinut", mutta onneksi olen varautunut hommaan asentamalla ja rekisteröimällä sovelluksen ennen reissua. Uber-auto löytyy noin kymmenen minuutin matkan päästä ja kävelen hotellin taakse odottamaan kyytiä. Prosessi osoittautuu erittäin suoraviivaiseksi ja asiakaskokemukseltaan valovuosia perintäisiä taksihuiputuksia miellyttävämmäksi. Hinta sovitaan etukäteen, auton sijainnin näkee koko ajan sovelluksesta ja tippiä voi jättää halutessaan sovelluksen kautta. Tulevina päivinä huomaan myös, että Uber-kuskien autot ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin perinteiset taksit ja kuskit keskimäärin puhuvat parempaa englantia.

Rotana-hotelli löytyy helposti ja respassa on nihkeä sekä huonosti englantia puhuva leidi, joka toteaa, että on liian aikaista tehdä checkin. Jätän repun hotelliin ja lähden katsastamaan läheisen rantabulevardin, joka on yksi Jeddahin maamerkeistä. Näin valoisan aikaan alue on kuitenkin lähes autio ja näyttää jossain määrin ankealta. Kävelen helteessä jonkun matkaa päämäärättä, kunnes päätän kääntyä takaisin. Google Maps kertoo jostain lähistöllä olevasta museosta, josta en muista kuulleenikaan. Museo osoittautuu itse asiassa jonkun vanhan herran taloksi, jonka pihalla on valtava määrä värikkäitä veistoksia ja arabityylisten rakennusten pienoismalleja. Isäntä antaa ihmetellä paikkaa ilmaiseksi ja puhuu sen verran englantia, että ymmärrän hänen olevan entinen hävittäjäpilotti, jonka ura päättyi mereen putoamiseen! Ilmeisesti tämän jälkeen ukkeli on keskittynyt veistoksiinsa, joista moni esittääkin lentokoneita. Onpahan erikoinen paikka!

Talsin takaisin hotellille ja käyn kaupassa, jossa törmään ensimmäistä kertaa paikallisen koronapassin eli Tawakkalna-sovelluksen penäämiseen. Kaikki kaupat ja ravintolat tuntuvat vaativan tätä sovellusta, jonka rekisteröiminen ulkomaisella puhelinnumerolla on jostain syystä mahdotonta. Onneksi tulostettu EU:n koronarokotustodistus tuntuu ajavan lähes kaikkialla saman asian ja turisti pääsee sisään ongelmitta.

Pääsen joskus kahden maissa sisään hotellihuoneeseen, joka osoittautuu isoksi, mutta vähän kulahtaneeksi. Huoneessa on myös jääkaappi ja keittiö. Otan heti muutaman tunnit päiväunet ja heräilen joskus pimeän jo laskeutuessa. Lähden ihmettelemään Jeddahin iltaa ja huomaan rantabulevardin olevan täynnä ihmisiä. Jengi on levittänyt picnic-matot asvaltille ja viettää aikaa pimeässä illassa! Onpahan erikoista touhua suomalaisesta näkökulmasta, mutta toisaalta ymmärrettävää, jos päivälämpötilat ovat 30-45 astetta ja dresscodena on paikallinen kaapu.

Lähden kävelemään kohti parin kilometrin päässä olevaa ostoskeskusta. Sieltä löytyy lähinnä länsimaisia merkkiliikkeitä ja meluisa foodcourt. Syön jotain kiinalaista mättöä ja koitan etsiä puhelinliikettä. Sellaista ei löydy ostoskeskuksesta, mutta läheisen kadun varrelta löytyy pieni putiikki, josta voisi saada paikallisen SIM-kortin. Mobiilidata on törkeän kallista, mutta sitä tulen kyllä tarvitsemaan ainakin Uberia ja yleistä navigointia varten. Noin 15 eurolla saankin 20GT dataa ja 500 min puheaikaa, joiden pitäisi mainiosti riittää tälle keikalle. Kävelen takaisin hotellille ja menen ajoissa nukkumaan, edelleen on univelkaa parilta edelliseltä yöltä...

Jeddah 3.12.2021:
Herään joskus lähempänä kahtatoista eli nukun yllättävän hyvin hotellin leveässä sängyssä. Tänään on formulakisojen ensimmäinen päivä ja haluan tietenkin tsekata kisapaikan mahdollisimman pian. Mediassa on ollut valtava hässäkkä siitä, valmistuuko rata ajallaan ja kyllä vihdoin vaikuttaa siltä, että kisat tosiaan päästään pitämään. Ajan Uberilla n. 20 min Red Sea Mall-ostarille, jonka lähistöltä rata pitäisi löytyä. Rata-alueelle pääseminen on kyllä erittäin epäselvää, eikä järjestävän tahon viesteistä oikein selviä, mistä portista pitäisi mennä sisään.

Kävelen jollekin pienemmälle portille, jossa ketään ei tunnu kiinnostavan lippuni. Löydänkin itseni yllättäen lähes radan vierestä ja moottorien jylinä kuuluu selkeästi. Menossa taitaa olla F2:sten harjoitukset. Löydän lyhyen kävelyn jälkeen pääkatsomon ja sen vieressä olevan kisakylän. Väkeä on vielä erittäin vähän, kuten yleensäkin perjantaisin. Katsomoihin päästäkseen pitäisi saada jostain ranneke ja kyselen aiheesta pääportilta. Minua opastetaan kävelemään reilun kilometrin päähän "punaiselle portille", jonka lähellä katsomoni eli Central Grandstand sijaitsee.

Alkaa tulla jo hiki kävelystä, kun kyselen ranneketta toiselta portilta. Järjestyshenkilöt ovat aivan pihalla, ja joku väittää, että rannekkeita saisi Red Sea Mallilta! Olen aivan puulla päähän lyöty ja lähden kävelemään takaisin päin. Ostarille olisi reilu 2km ja lämpöä alkaa olla varmaan 35 astetta... Menen uudestaan pääportille, ja etsin käsiini jonkun paikallisen "managerin", jolle selitän ongelmani rannekkeen kanssa. Edelleenkään punaista ranneketta ei löydy, mutta saan pienen kitinän jälkeen pääkatsomon rannekkeen (jonka voisi ehkä myöhemmin vaihtaa punaiseen?).

Ehdin juuri sopivasti katsomaan ykkösten ensimmäiset harjoitukset pääkatsomossa, johon en siis ole ostanut lippua. Vaikka kisan seuraamiseen kyseinen mesta ei ole ehkä parhaasta päästä, niin näkeepähän ainakin varikon touhut erittäin hyvin. Rata vaikuttaa kyllä kaikin puolin valmiilta ja videoscreenit ovat parhaasta päästä, mitä F1-kisassa olen nähnyt. Vauhtia radalla kyllä riittää ja pääkatsomossa autoista näkee vain vilauksia, kun kuskit paahtavat urku auki pitkin pääsuoraa. Länsimaalaisia katsojia on todella vähän ja enemmistö porukasta vaikuttaa paikallisilta.

Tsekkaan harjoitukset sekä kakkosten aika-ajon. Myöhemmin olisi vielä ohjelmassa Porsche-cupia, mutta jätän sen väliin ja suuntaan ostoskeskukseen syömään. Syön kebabit jossain pikaruokamestassa ja lähden etsimään taksia. Uberia lienee turha tilata, sillä ruuhkat ovat aika massiviset. Joku bangladeshilainen suhari löytyy ostarin parkkipaikalta ja kuski väittää tietävänsä hotellini sijainnin. Osoittautuu kuitenkin, että kaveri on ihan pihalla koordinaateista ja alkaa vinkua lisää rahaa kun oikea osoite tarkentuu Google Mapsin avulla. Kaveri nyhtää kyydistä yli 30€, joka osoittautuu myöhemmin tuplahinnaksi tälle matkalle. Mutta ensimmäinen päivä radalla tuli vietettyä onnistuneesti lippusähellysten jälkeen - saapa nähdä huomenna löytyykö rannekkeita?

Jeddah 4.12.2021:
Tässä majatalossa ei aamiainen sisälly hintaan, joten aamut alkavat lähikaupan antimien särpimisellä huoneessa. Hotelli ei ole kovin kaksinen, vaikka sänky onkin hyvä. Huoneesta on löytynyt kaikenlaista pientä vikaa - omituisin juttu olivat kaksi lamppua, joita ei saanut pois päältä mistään katkaisijasta. Onneksi huoltomies ruuvasi polttimot irti, niin saa nukuttua paremmmin. Jääkaappi kyllä toimii, mutta lämpötila taitaa olla osittain pakkasen puolella. Vessapaperi on loppu, eikä siivoojan mukaan löytynyt lisää, vaan sain tilalle käsipyyhepaketin! Ja huonetta ei ole toistaiseksi siivottu kertaakaan. Eli tätä paikkaa voisi ihan syystäkin kutsua Rotankoloksi...

Ennen formularadalle siirtymistä päätän käydä tsekkaamassa yhden Jeddahin vähäisistä nähtävyyksistä eli Al-Baladin kaupunginosan. Kyseessä on tämän miljoonakaupungin vanhin osa, joka on säilynyt aika lailla alkuperäisessä asussaan eli mitään lasiseinäisiä rakennuksia on turha tältä alueelta hakea. Ajan muutaman kilometrin matkan taas taksilla, joka suostuu ensimmäistä kertaa käyttämään taksamittaria! Kyyti on halpa eli muutaman euron luokkaa. Nähtävästi mittaritaksi on jopa Uberia halvempi, mutta aika harva kuski suostuu mittaria käyttämään ja autot voivat olla melkoisia romuja ilman turvavöitä.

Al-Balad on aika lailla sellainen paikka kuin odotinkin. Aiemmin käymistäni paikoista tulee mieleen Dubain souk ja pari vuotta siten näkemäni Zanzibar. Kapeilla kujilla on näin päiväsaikaan melko hiljaista ja ilmeisesti paras ajankohta tämän alueen kokemiseen olisi illemmalla, kun myös alueelle levittäytyvät basaarit heräävät henkiin. Toisaalta valoisan aikaan on miellyttävää kävellä aivan omassa rauhassa ja ihmetellä mielenkiintoisia rakennuksia. Kukaan ei huutele turistin perään, kuten tällaisissa paikoissa usein on lieveilmiönä. Yleisesti ottaen elämän "kellotaajuus" on huomattavasti hitaampi, kuin muualla Jeddahissa ja ihmiset ovat vielä astetta konservatiivisemmin pukeutuneita.

Tsekkaan "talomuseon", jossa pääsee kiertelemään satoja vuosia vanhan rakennuksen sisätiloihin. Paikkaa on hieman hankala löytää, sillä kaikki kyltit ovat arabiaksi. Alueella olisi toinenkin museo, mutta se vaikuttaa olevan kiinni. Katuja on jonkun verran suljettu, sillä käynnissä on ensi viikolla alkavan filmifestivaalin rakennustyöt. Vietettyäni vajaa pari tuntia alueella otan taksin takaisin hotellille ja pidän pienen tauon ennen päivän formulakisoja.

Käyn kyselemässä kisan visitor centeristä, mistä rannekkeita tänään saisi. Olen varmuuden vuoksi säästänyt myös eilisen rannekkeen (joka tuskin enää käy tänään). Edelleen vastaukset ovat epämääräisiä ja minua neuvotaan taas menemään kisa-alueen pääportin kautta. Tällä kertaa ohjeistus pitää paikkansa ja huomaan pääportin viereen tulleen yön aikana lippukioskit, joista löytyykin kaivattu punainen ranneke. Eli tänään homma hoituu kuten kuuluukin ja ehdin hyvissä ajoin oikeaan katsomoon.

Jengiä on eilistä enemmän, mutta katsomo ei ole läheskään täynnä. Suurin osa paikallisista on ostanut ns. general admission -lipun, jolla pääsee kyllä kisa-alueelle, mutta ei grandstandeille. Päivän ohjelmassa on ykkösten aika-ajon lisäksi kaksi F2-sprinttikisaa. Nuo kisat ovat kyllä aika masentavia kokemuksia, koska kolareita on paljon ja niiden kautta paljastuu Jeddahin radan iso ongelma: lähes jokaisen mällin jälkeen tulee radalle ainakin turva-auto tai pahimmassa tapauksessa kisa keskeytetään hetkeksi. Eli varsinaista kilvanajoa on valitettavan vähän. Saapa nähdä, mitä huomenna on odotettavissa...

Hamilton ottaa paalun ja Verstappen on kolmas eli jännittävä aloitus on luvassa huomiselle. Suomalaisilta myös kelpo suoritukset eli Bottas ottaa kakkospaikan ja Räikkönen on 12. Päivän toisen F2-kisan jälkeen on ohjelmassa afterparty eli tarjolla olisi katsojille ilmainen konsertti, jossa on tarjolla pari kansainvälisen luokan staraa. Jossain radan ulkopuolella sijaitsee konserttialue, josta on ollut hyvin vähän tietoa tarjolla ennen reissua. Paikka löytyy kyllä helposti seuraamalla väkijoukkoja ja osoittautuu valtavaksi satojen metrien levyiseksi asvaltoiduksi kentäksi, jonka ympärillä on ravintolakojuja. Kentän päässä on valtavilla videoscreeneillä ympäröity lava: kolmiulotteisen screen-rakennelman koko on varmaan lähemmäksi 100*25m eli enpä ole koskaan nähnyt mitää vastaavaa!

Väkeä on paikalla varmasti tuhansia, ehkä jopa 10.000? Suurin osa nuorehkoa rennommin pukeutunutta paikallista porukkaa, mutta kyllä länsimaalaisia kisaturistejakin on jonkun verran paikalla. Illan ohjelmassa on kaksi esiintyjää: jenkkiläinen R&B -stara Jason Derulo ja hollantilainen Dj Tiesto. Edellinen noista on minulle ihan vieras (ja menee vahvasti ohisektoriin), mutta Tiesto on tuttu heppu jo 90-luvulta asti ja diggailen kyllä herran vanhempaa tuotantoa ainakin. Nykyinen soundi on vähän mysteeri, mutta toisaalta kiinnostavaa kuulla sitäkin.

Derulon lämppäri-dj saa jengin villiintymään soittamalla sekalaista EDM-humppaa. Derulon keikka ei sytytä minua eikä varsinaisesti saa muitakaan aivan sekoamaan. Tiesto kuitenkin ottaa yleisönsä hyvin ja keikan visuaalinen anti on kyllä melkoisen vakuuttava. Videoscreenit ovat kyllä melkoiset ja vähän väliä on niiden lisäksi kaikenlaista pyrotekniikkaa eli liekkejä lavalla sekä ilotulitteita lavarakennelmat katolta! Tiesto soittaa pääosin ihan hyvää soundia vanhasta trancesta uudempaan EDM-henkisempään tavaraan.

Vanhuus ei tule yksin ja en jaksa tsekata Tiestoa ihan loppuun asti. Toisaalta soundi menee aikamoiseksi paukkeeksi keikan edetessä ja poistun alueelta etsimään taksia. Kello on jo puoli kolme ja pitäisi aamulla herätä kohtuullisen aikaisin. Pirssi löytyy nopeasti ja tällä kertaa tarjolla on reilu 50 rialin kyyti.

Jeddah 5.12.2021:
Tänään pitää hoitaa yksi korona-ajan matkustamiseen liittyvä pakollinen homma eli PCR-testi. Etihadilla vaatimuksena koneeseen nousulle on max. 72h vanha testi ja eilen piti jonkin aikaa säätää, että sain testin järjestymään. Kyselin aluksi hotellin respan jengiltä, joka oli asiasta aivan totaalisen pihalla. Onneksi Google on olemassa ja löysin nopeasti International Medical Centerin, joka mainosti erikseen lentomatkustajille suunnattua testauspalveluaan. Soitin saudinumerostani puhelinpalveluun, josta sain helposti varattua testiajan tänään klo 11.00. Paikan päällä tosin ilmeni, että ennakkovarausta ei edes tarvittu.

Testaus tapahtuu muutaman kilometrin päässä olevan sairaalan pihalla olevassa parakissa. Homma hoituu varsin ammattimaisesti ja kustantaa n. 40€ eli paljon vähemmän kuin Suomessa. Ikävä yllätys kuitenkin on, että todistusta ei saa sähköisesti, vaan lappu pitää tulla itse hakemaan seuraavana päivänä. Joka tapauksessa testi on tehty ja riskinä tietenkin on, että tulisi positiivinen tulos. Paikallisista karanteenikäytännöistä ei ole tietoa...

Kävelen helteessä takaisin hotellille ja bongaan matkan varrella maailman korkeimman lipputangon, joka on taas yksi Jeddahin suuruudenhulluista rakennelmista. 170m korkea pylväs on niin massiivinen, että sen kuvatakseen pitää olla melkoisen kaukana kohteesta!

Lepäilen hetken hotellihuoneen viileydessä ennen kuin otan Uberin kilparadalle. Tänään on "pääpäivä" eli varsinainen osakilpailu, joka on vasta illalla pimeän tulon jälkeen. Tällä kertaa sisääntulo ja taas uuden rannekkeen hakeminen sujuvat ongelmitta. Nyt porukkaa on liikkeellä todella paljon ja ilmassa on jonkinlaisen kansanjuhlan tuntua. Paikallisia ei tunnu niinkään kiinnostavan autot, vaan ennemminkin tilaisuus vaikuttaa vähän samantyyppiseltä gettogetheriltä kuten Melbournen kisa ausseille.

Menen hyvissä ajoin katsomoon ja ihmettelen mahtipontisia avajaisseremonioita. Taivaalle on jollain teknologialla loihdittu "laskuri", joka näyttää sekunnit kisan käynnistymiseen. Vähän ennen lähtöä kaikkien katsojien rannekkeet alkavat välkkymään - onpahan tavallaan pelottava efekti, jonka tekninen toteutus jää ihmetyttämään!

Kilpailu on melkoisen dramaattinen, vaikka näyttäviä ohituksia ei tällä radalla juurikaan nähdä. Hamilton ja Verstappen vaihtelevat kärkipaikkaa useampaan otteeseen. Kolaroivat autot aiheuttavat paljon hässäkkää ja nähdään sekä keltaisia että punaisia lippuja. Lopulta Hamilton siirtyy kärkeen, vaikka auto on jo ottanut melkoista osumaa. Verstappen saa vielä aikasakon, joka sinetöi lopputulokset. Bottas puristaa aivan viime metreillä kolmanneksi. MM-taistelu on tasapisteissä ennen viimeistä kisaa, eli jännäksi menee! Lopussa on todella massiiviset ilotulitukset, mutta kuskit eivät juurikaan juhli. Edessäni istuva tyyppi kysyy, kuka voitti! Eli kyllä ihmiset ovat aika pihalla tästä lajista...

Tänään on myös konsertteja kisan jälkeen ja starat ovat ehkä vielä eilistä tunnetumpia eli lauteille ovat nousemassa Justin Bieber ja David Guetta. Agendalla piti olla myös räppäri A$AP Rocky, joka kuitenkin peruuntui mystisesti pari päivää sitten. Porukkaa on konserttialueella aivan valtavasti, varmaan useampia kymmeniä tuhansia? Tungos on suorastaan häiritsevä ja oman tilan hakemiseen saa käyttää kyllä jonkun verran aikaa. Edelleen on hämmentävää, kuinka innoissaan ihmiset ovat, vaikka kukaan ei liene käyttänyt mitään päihteitä.

Bieberin reilun tunnin setti on juuri niin kuvottava, kuin osasin odottaakin. Guetaltakaan en odota ihmeitä, mutta kiinnostaa silti nähdä, millainen on tällaisen staran ns. DJ-setti. Pitkän odottelun jälkeen tämä vireä 50-kymppinen ilmestyykin lavalle ja on hänellä ainakin jonkunlainen DJ-laitteisto käytössään. Homman nimi käy kyllä äkkiä selväksi eli ukkeli soittaa lähinnä omia EDM-hittejään ja huudattaa yleisöä niiden päälle. Paikallinen nuoriso on kyllä aivan sekaisin, vaikka tuollainen "DJiiaus" menee mielestäni lähinnä pelleily-osastolle. Jengi juoksentelee hulluna ympäriinsä ja joku paikallinen teini törmää käteeni. Vetäydyn taas taka-alalle ja alan miettimään pois lähtöä. Guetta on kyllä vielä pahempaa sontaa kuin mitä osasin odottaa eli kyllä tämäkin setti saa jäädä kuulematta kokonaisuudessaan!

Talsin samaan paikkaan, jossa eilen oli takseja jonossa. Autoja löytyy nytkin, mutta saan hetken tinkiä, että löytyy taas 50 rialin kyyti. Tämä on kyllä huonoin kuski tähän mennessä - ajaminen on holtitonta ja äijä meinaa törmätä yhden rekan kylkeen. Turvavöitä ei takapenkillä tietenkään ole. Ukko yrittää vielä vinkua lisää rahaa, koska oli muka ruuhkaa. Lyön hepulle tasarahan käteen ja poistun hotellille nukkumaan.

Jeddah 6.12.2021:
Tänään on Suomen 104. itsenäisyyspäivä, mutta se tuntuu varsin kaukaiselta asialta, kun herään taas helteiseen ja aurinkoiseen päivään. Syön taas leipää, tonnikalaa ja jugurttia aamiaiseksi ja lähden hakemaan koronatestipaperia.

Sairaalan testausparakilla tulee vielä yksi mutka matkaan: tällä kertaa parakin ovella on vartija, joka alkaa taas kyselemään Tawakkalna -appsia (jota en ole tarkoituksella rekisteröinyt, vaikka nyt löytyisikin saudi-numero puhelimesta). Tarjoan taas EU:n rokotustodistusta, mutta ukkeli ei puhu sanaakaan englantia ja jankuttaa edelleen appsista. Alkaa hermo kiristymään, mutta onneksi paikalle tulee joku testauspisteen henkilökunnasta ja tämä nainen saa onneksi viiksivallun rauhoittumaan ja pääsen sisälle. Testitulos löytyy sovitusti ja negatiivinenhan se on. Saan todelle virallisen oloisen paperin ja ajelen heti takaisin hotellille.

Tänään täytyy kyllä nauttia auringonpaisteesta ja hellelukemista ennen kuin on aika palata Sohjolan kylmyyteen. Rotankolon läheltä löytyy onneksi paikallinen Intercontinental-hotelli, jonka kuntoklubia ja uima-allasta saa käyttää n. 35€ päivämaksulla. Ei halpaa, mutta halvempaa kuin maksaa yöstä uima-altaalla varustetussa hotellissa. Altaalla ei ole ketään muita, joten saan nauttia uimisesta ja auringonotosta aluksi aivan rauhassa. Pari muutakin uimaria tulee myöhemmin, mutta kokonaisuutena aivan loistava iltapäivä omassa rauhassa ja ilman huutavia pikku apinoita!

Poistun paikalta joskus viiden maissa ja katselen auringonlaskun rantabulevardilla. Joku paikallinen heppu tulee juttelemaan, kyselee mistä tulen ja kertoo mielenkiintoisia juttuja Saudi-Arabiasta. Näitä spontaanisti juttelevia asiallisia paikallisia ei kovin monessa maassa tapaa - kertoo siis siitä, että länsimainen massaturismi on vielä kaukainen asia tässä maassa.

Pimeän tultua lähden tsekkaamaan vielä tämän reissun viimeisen nähtävyyden. Jeddahissa ei ole oikeastaan kuin yksi isompi (ja suositeltu) museo. Tämä paikka on nimeltään Al Tayebat ja sen ideana pitäisi olla esitellä maan historiaa ja kulttuuria. Ajan mittaritaksilla reilun 10km päähän ja löydän museon pienen säädön jälkeen. Paikka on ilmeisesti jonkinlainen moskeijan, koulun ja museon yhdistelmä.

Museon lipunmyynti on jossain tämän massiivisen rakennuksen sisätiloissa. Yllätyksekseni kuulen, että täällä ei käykään kuin riihikuiva raha - taitaa olla yksi harvoista paikoista tähän mennessä, jossa kortit eivät kelpaa. Tajuan, että minulla on enää n. 50 rialia taskussani, mutta museon lippu kustantaisi 80 rialia. Ystävällinen vanha herra antaa minulle kuitenkin alennuksen ja pääsen siis museoon antamalla viimeiset setelini. Toivottavasti saan Uber-kyydin takaisin hotellille!

Museo osoittautuu todella valtavaksi ja tyyliltään erittäin vanhahtavaksi (ja varsin uskonnolliseksi). Huoneita ja loputtoman oloisia käytäviä on aivan järjettömän paljon - paikassa voisi viettää varmaan koko päivän, jos katsoisi kaikki esineet ja tarinat ajatuksella! Teemana on esitellä maan kulttuuria ja historiaa eri tavoin: löytyy huoneita, asumuksia, kokoelmia esim. aseista, astioista ja uskonnollisesta taiteesta jne... Tavaraa on aivan valtavasti ja englanninkielisiä tekstejäkin ihan kohtuullisesti.

Mutta kyllä tästä paikasta tulee melkoiset överit aika nopeasti, varsinkin kun on epäselvää, kuinka paljon tavaraa on vielä jäljellä. Joku oppaan oloinen heppu vinkkailee välillä, mihin kannattaisi mennä seuraavaksi, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti tarjoa mitään opastusta paikasta kokonaisuutena. Viimeiset huoneet tulee aika lailla käveltyä läpi, sillä museo alkaa pikkuhiljaa toistamaan itseään. Ehkä joku parhaat palat opastettuna -tyyppinen kierros voisi toimia paremmin tässä paikassa? Eksyn jossain vaiheessa hieman ja havaitsen olevan aivan yksin yhdessä tämän valtavan kompleksin kerroksista. Opas löytyy vihdoin toisesta kerroksesta ja kaveri opastaakin minut seuraavaksi ulko-ovelle. Poistun vähän hämmentyneenä ja pistä Uberin tilaukseen.

Pääsen takaisin hotellin nurkille ja menen syömään kunnon paikalliset mätöt ennen kauhulla odottamaani kolmen lennon paluumatkaa läpi yön ja seuraavan päivän. Lähden kentälle hyvissä ajoin ja tällä kertaa Uberin saaminen osoittautuu todella tuskalliseksi. Saan odotella varmaan 20 minuuttia ja mietin jo perinteisen taksin ottamista (vaikka se vaatisi taas käteisen hommaamista jostain). Onneksi uuden karhea katumaasturi saapuu vihdoin ja pääsen kuitenkin hyvissä ajoin kentälle.

Jeddah - Abu Dhabi - Amsterdam - Helsinki 7.12.2021:
Jossakin varoiteltiin pitkistä jonoista Jeddahin kentällä, mutta mesta on aika autio vähän ennen keskiyötä. Etihadin tiskillä sählätään taas heti koronakuvioiden kanssa, mutta saan vihdoin boarding passit ja passintarkastus yms byrokratia hoituu todella ripeästi. Eli mitään hässäkkää ei loppujen lopuksi ollut, vaan aikaa tuhlattavaksi kentällä jää runsaasti. Lentoja näyttää lähtevän läpi yön, mutta Euroopan kohteet ovat todella harvassa. Eli ei huvittaisi jäädä jumiin tänne!

Etihad lähtee hieman myöhässä ja kone on onneksi puolityhjä. En edes yritä nukkua vaan kirjoittelen matkapäiväkirjaa ja ratkon ristikoita. Abu Dhabissa on parin tunnin vaihto ja myöskin puolityhjä jumbo, joka kuljettaa Amsterdamiin. Koitan nukkua, mutta vaikka kerrankin saa makailla koko penkkirivin leveydellä, niin eipä vaan uni tule.

Amsterdamissa tulee taas muistutus tämän kentän huonoista puolista eli valtavista etäisyyksistä. Koneen vaihto vaatii varmaan puoli tuntia kävelyä terminaalissa ja ehdin juuri sopivasti KLM:n Helsingin koneeseen. Se on taas vaihteeksi aivan täynnä eikä nukkumisesta edelleenkään tule mitään. Suomessa lämpötila on rapeat -17 astetta ja talvitakin jätin tietenkin autoon. Jaksan vielä ajaa samoilla silmillä kotiin ja pääsen joskus illalla vihdoin nukkumaan. Olipahan melkoinen reissu - jää varmasti historiaan näiden lukuisten säätöjen ja tottakai myös yleisen eksotiikan vuoksi! Haussa oli jotain "something completely different" ja sitä todellakin sain... Ilman formulakisoja olisi ollut vähän tylsempi reissu ja en nyt ihan heti (tai ehkä koskaan) ole palaamassa tähän maahan. Toisaalta taas tuli nähtyä, että vaikka systeemi onkin jonkun mielestä mätä, niin yksittäiset ihmiset ovat pääosin ihan miellyttäviä. Paria poikkeusta lukuunottamatta tapasin kyllä oikein ystävällistä ja avuliasta väkeä. Massaturismin lieveilmiöt kuten yleinen häiriköinti ja jatkuva turistin kusettaminen loistivat myös poissaolollaan.