Slovenia - 2013

Yet another Easter and time for the nowadays traditional Easter getaway. My Finnair frequent flyer miles were about to expire so I tried to find something from their route map. Slovenia sounded good - I was expecting spring weather and still a possibility to do some alpine skiing in the mountains. 

Weather was unfortunately quite bad - there was one nice spring day and skiing (in heavy rain)... The country is easy to travel and distances are short. Would like to come back during summer time - now it was bit of low season between winter and summer...

Places visited:

  1. Ljubljana
  2. Bovec
  3. Tarvisio (Italy)
  4. Piran 

Check out the photo gallery

27.3.2013 Helsinki - Ljubljana:
Jo perinteeksi muodostunut pääsiäisreissu edessä, tällä kertaa vähän etuajassa eli lähtö on jo pääsiäisviikon keskiviikkona. Kohteena on Slovenia, joka valikoitui lähinnä Finskin pisteiden vanhenemisen vuoksi, tosin eipä lento satasen verojen kanssa ole mikään ihan ainutkertainen diili. Lento lähtee aamuseitsemän maissa ja Helsinki-Vantaalla on kohtuullisen paljon hässäkkää. Menee todella tiukalle varsinkin kun on vaihteeksi matkatavaraa ruumaan - olen viimeinen matkustaja joka nousee koneeseen. Mutta ei hätää, tulipahan optimoitua ajankäyttö ja laukkukin ehtii mukaan.

Kone on puolityhjä ja lento aikataulussa. Ei turbulenssia eikä mitään muutakaan mieleenpainuvaa... Ljubljanassa odottaa pilvinen keli ja tonnikaupalla uutta lunta. Eli toiveet keväisestä reissusta auringonpaisteessa saa hetkeksi haudata. Lentokenttä osoittautuu varsin pieneksi ja ulos pääsee ilman suurempia kierroksia. Laukku tulee ensimmäisenä kiitos myöhäisen checkinin. Kaupunkiin menisi busseja tunnin välein mutta otan alle 9 euroa kustantavan minibussin joka vie suoraan hotellille.

City Hotel vaikuttaa asialliselta, on kuitenkin liian aikaista tehdä checkin joten laukku säilöön ja kaupungille. Sää on apean harmaa ja kaupunki vaikuttaa aika rauhalliselta. Turisteja ei juurikaan näy. Vanha kaupunki ja keskusaukio on ihan hotellin vieressä joten kierros alkaa sieltä. Kirkko ja paikallinen linna dominoivat kaupunkikuvaa. Kirkon portailla kokoontuu alkoholistien rinki, sisällä on taas jonoa rippituoliin...

Talsin hetken joenvartta ja pitkin läheisiä kujia - hiljaista on ja näkee että terassit odottavat kesäkautta. Päädyn paikalliselle torille jossa myydään kaikkea mahdollista peuranlihasta vaatteisiin... Lihatuotteet houkuttelisivat mutta en viitsi ottaa salamipötköä kantoon. Pidän taktisen tauon jossain kellariravintolan oloisessa kuppilassa ennen kuin otan hissin eli "funicularin" ylös linnaan. Lasikuutio viekin ylös nopeasti ja linnasta avautuu arvatenkin hienot näkymät yli kaupungin.

Linna ei itsessään ole kovin kummoinen, mitään entisöityjä saleja on turha odottaa vaan paikalta löytyy lähinnä ravintolaa, kokoushuonetta ja joku museontynkä... Näkymät ovat kuitenkin hienot vaikka taivas on pilvinen.

Palaan maan tasalle ja on aika syödä myöhäinen lounas. LP:stä löytyy miellyttävä perinneravintola josta pitäisi saada härän kiveksiä. Niitä ei kuitenkaan löydy mutta onneksi listalla on hevospihviä. Tilaan sellaisen ja se voittaa kyllä viime aikoina otsikoissa olleet hevosella ryyditetyt einekset! Alkaa väsyttää ja on aika palata hotellille. Huone on valmis ja aikainen herätys vaatii parin tunnin nokkaunet...

Illalla on aika kaupunkikierros nro kakkosen - edelleen on hiljaista. Syön iltapalaksi pizza slicen jossain pikaruokalan oloisessa paikassa ja ratkon sanaristikkoja Cutty Shark-nimisessä baarissa... Ljubljana vaikuttaa ihan miellyttävältä stadilta mutta vaatisi kyllä kesäisemmän kelin!

28.3.2013 Ljublana:
toinen päivä pääkaupungissa on aurinkoisempi kuin eilinen. Hotellin aamiainen osoittautuu riittoisaksi ja tankkaan koko päivää varten. Käyn tsekkaamassa keskusaukion auringonvalossa ja se näyttääkin paljon vireämmältä kuin eilen. Samat alkkikset näyttävät päivystävän edelleenkin. Otan about samat kuvat kuin eilen uudelleen paremmassa valossa ennen kuin lähden kävelemään vanhan kaupungin ulkopuolelle.

Päätän tsekara eläintarhan sillä keväinen sää ei innosta museovisiitteihin. Zoo vaatii parin kilometrin patikoinnin mutta löytyy helposti. Eläintarhassa on hiljaista - vain muutama asiakas tulee vastaan koko parin tunnin visiitin aikana. Eläintarha on paremmasta päästä käymistäni. Elukoilla on kohtuullisen paljon tilaa ja useimpia niistä pääsee ihmettelemään ihan lähietäisyydeltä. Suosikeiksi osoittautuvat merileijonat, sudet ja tietenkin apinat eli paviaanit.

Eläintarhassa tulee kävelyä varmaan pari kilometriä joten päätän ottaa taksin alle paluumatkalla. Lysti kustantaa noin viisi euroa keskustan liepeille. On aika välipalan joten päätän testata paikallisen instituution eli Hot Horse-nimisen pikaruokalan. Kyseisestä paikasta saa heppaa eli hevosburgereita. Pieni "kioski" osoittautuu moderniksi lasiseinäiseksi ravintolaksi, jossa tilaus tehdään kosketusnäytöllä varustetun pömpelin avulla. Sovelluksessa saa valita kaiken mahdollisen aina mausteisiin asti. Burgeri tulee eteen viipymättä ja on kohtuullisen kookas sekä maukas. Jos en tietäisi niin luulisin pihvin olevan nautaa!

Tsekkaan vielä naapurissa olevan museon, joka esittelee viimeiset 100 vuotta Slovenian historiaa. Varsin kiinnostava paikka - bonuksena alakerrassa oleva tietokonenäyttely josta löytyy myös C64 ja VIC-20! Väsymys alkaa painaa jaloissa ja palaan hotellille. Ostan evästä kaupasta, mm paikallista salamia ja vietän loppuillan tv:n ääressä kun into ei riitä enää hiljaisen kaupungin kiertelyyn...

29.3.2013 Ljubljana - Postojna - Bovec:
kolmas päivä ja on aika ottaa auto alle. Finski mainosti Cartrawler-nimistä firmaa jonka kautta auto irtosi käsittämättömään 25eur päivähintaan joten ei muuta kuin )eljäksi päiväksi "Vw Polo or similar" alle. Sain vielä vaihdettua noutopaikaksi läheisen hotellin joten ei muuta kuin matkaan kymmenen maissa.

Auto osoittautuu Skodaksi - uusi tuttavuus mutta ihan ok menopeli vaikka kone ei vaikuta kovin tehokkaalta. Nokialaisen navigaattori johdattaa ulos ytimestä ja pian olenkin moottoritiellä. Ajelen noin 50km matkan Postojnaan, josta löytyy kuuluisa luolasto.

Paikka on melkoinen turistirysä syystäkin - kyseessä on Euroopan tai koko maailman suurin tippukiviluolasto. Luolaan on rakennettu rautatie, jolla turistit kuskataan parin kilometrin matka maan uumeniin: aika vaikuttava kulkupeli, jossa saa olla tarkkana ettei iske päätänsä luolan kattoon matalammissa kohdissa! Väkeä on käsittämätön määrä ja fiilis on kuin hulluilla päivillä. Opas huutelee välillä tarinaa luolastosta mutta kokemus jää aika hätäiseksi kun väki vyöryy koko ajan eteenpäin. Luolasto on valtava ja visuaalisesti upea mutta kyllä privaatimpi kierros olisi paikallaan!

Lähistöllä sijaitsee Predjaman linna, joka on myös syytä katsastaa. Linna on rakennettu kiinni kallioseinämään ja on varsin vaikuttavan näköinen etenkin ulkopuolelta. Sisäpuoli on vaatimattomampi ja suorastaan kolkko - paikka sopisi jonkun kauhuleffan kuvauksiin! Sää on edelleen sumuinen joten se vielä osaltaan vahvistaa synkkää tunnelmaa...

Pysähdyn linnan jälkeen jossain random kauppakeskittymässä josta löytyy halvat kengät. Sitten on edessä vajaan 100km taival kohti pohjoista. Maasto muuttuu nopeasti vuoristoiseksi ja maisemat ovat hienoja. Lunta on aika vähän joten saa nähdä miten käy hiihtämisen. Tie kapenee koko ajan ja alkaa muistuttaa serpentiiniä, Skoda pysyy kuitenkin hyvin tiellä. Rakennukset alkavat olla alppityylisiä. Kylät ovat lähes pimeinä, pohdin miten majoituksen löytäminen onnistuu...

Bovec löytyy illan pimetessä ja sielläkin on hiljaista. Ensimmäinen hotelli on kokonaan kiinni - ei näytä hyvältä! Onneksi Kanin Hotel naapurissa on auki ja tilaa on runsaasti, paikalla näyttää olevan lähinnä kajakkimelojia. Lunta on niukasti ja sataa vettä. Hotelli osoittautuu ihan ok:ksi, plussana uima-allas sisätiloissa.

Testaan läheisen gostilnan eli ravintolan - listalla onkin paljon mielenkiintoisia riistaruokia. Päätän tilata karhua sillä hinta on käsittämättömän edullinen  20 euroa! Nalle osoittautuu maukkaaksi ja peittoaa aikanaan Helsingissä syömäni karhuruukun kirkkaasti. Huomenna on hiihtopäivä joten menen ajoissa nukkumaan pian illallisen jälkeen...

30.3.2013 Bovec - Tarvisio:
Hiihtopäivä eli ensimmäinen kerta laskemassa Alpeilla. Bovecin hiihtokeskus eli Kanin on kiinni - syynä joku tekninen ongelma hississä. Hotellin avulias respa suosittelee ajamaan Italiaan, josta löytyy Tarvision rinteet noin 45min ajomatkan päästä. Eipä ole paljon vaihtoehtoja joten ei muuta kuin matkaan joskus kymmenen maissa aamulla. Taivas on pilvinen mutta onneksi ei sada vettä...

Tie Italiaan on kapea ja mutkainen, serpentiiniäkin riittää ja pilvet ovat matalalla. Raja-asemalla on autiota eli EU-ajassa ollaan. Tarvisio löytyy helposti, vaikuttaa vähän isommalta paikalta kuin Bovec. Fiilis on ilmeisen italialainen - pizzeriaa ja trattoriaa löytyy joka kadunkulmasta. Keli on plussan puolella ja edelleen synkän harmaa. 


Hissit näyttävät pyörivän mutta väkeä ei juurikaan näy. Menen suksivuokraamoon jossa rennon oloinen kaveri hoitaa sukset ja monot 20eur päivähintaan. Hissilippu kustantaa 17.50eur päivä joten about Suomen hinnoissa ollaan - tosin rinteet ovat vähän eri tasolla! Nousen tuolihissiin ilman sekuntiakaan jonottamista ja lasken pari kertaa "hiihtokoulurinteen" - edellisestä laskusta onkin varmaan viitisen vuotta...

Hiihto on raskasta sillä lumi on märkää ja näkyvyys surkea. Onneksi väki on vähissä joten saa laskea omaa laskuaan ja vaikka pysähtyä keskelle rinnettä jos siltä tuntuu... Parin laskun jälkeen huomaan että lasit alkavat hajota - eriste muuttuu pölyksi ja muoviosissa on halkeamia. Palaan suksivuokraamoon. Isäntä on siirtynyt baarin puolelle mutta lainaa ilmaiseksi laseja - rento meininki siis...

Alkaa satamaan vettä mutta se ei menoa haittaa. Nousen pikkuhiljaa aina huipulle asti noin 1800m korkeuteen. Lasken ensimmäistä kertaa pitkän laskun ja olen aivan hapoilla - raskas keli, pitkä tauko ja rapakunto eivät ole hyvä yhdistelmä... Pidän pitkän tauon bistrossa ennen kuin lähden uudelleen huipulle. Sää huononee koko ajan ja vettä tulee lisää. Huipulla sade muuttuu lumeksi.

Laseista ei ole hyötyä sillä ne ovat märät ja huurussa - tuskailen siis ilman rillejä lumi- tai vesisateessa. Laskeminen on aika tukkoista raskaan lumen ja olemattoman näkyvyyden vuoksi. Yritän löytää vuoren toiselle puolelle mutta sumun vuoksi en löydä kyseistä aluetta ollenkaan! Pari italiaanoa kyselee myös mistä ko rinne löytyy joten oletan sen olevan suljettu!

Sade alkaa kastella tosissaan ja olen aika poikki joten alan suunnata takaisin. Kello on jotain puoli neljä kun palautan kamat - hiihtokeskus sulkee klo neljä. Lähden ajamaan läpimärkänä takaisin. Poikkean paikallisessa Sparissa hakemassa evästä ja ajan samaa reittiä takaisin.

Lepään hetken hotellilla ennen kuin käyn testaamassa uima-allasosaston. Allas on ok lukuunottamatta apinoita jotka roiskuttavat vettä päälleni. Sauna maksaa 12eur joten jätän sen väliin... Käyn samassa ravintolassa kuin eilenkin, tällä kertaa lautasella on peuraa. Hyvä setti jonka jälkeen ajoissa nukkumaan...

31.3.2013 Bovec - Bled - Radovljicka - Piran:
Matkapäivä alkaa taas sateisena. Tarkoitus on siirtyä pari sataa kilometriä etelään kohti Piranin rannikkokaupunkia josta ehkä löytyisi parempaa keliä...

Suunnitelmana on ajaa läpi vuorten ensin Kransjka Goraan ja sieltä pari stopin kautta etelään. Alkumatka on näkymiltään upeaa vuoristo- ja jokimaisemaa ja postikorttimaisemia riittää. Vajaan tunnin ajomatkan jälkeen alkaa serpentiinitie kohti ylitettävää vuorta. Vesisade jatkuu eli onneksi ei ole jäätä tiellä. Mutta muutaman kilometrin jålkeen alkaa tiellä olla lunta - ilmeisesti yöllä on pyryttänyt... Edessä matelee Audi Tsekin kilvissä - muuta liikennettä ei onneksi ole.

Audi päättää kääntyä jossain vaiheessa takaisin kun lumen määrä vain lisääntyy - jatkan matkaa vain havaitakseni että lunta alkaa olla jotain 15cm eikä tietä ole aurattu. Skoda alkaa hyytymään ja on pakko todeta tosiasiat eli ei tätä reittiä pääse eteenpäin. Teen hieman uhkarohkean käännöksen jyrkänteen reunalla ja ei auta kuin ajaa kiltisti takaisin...

Onneksi vaihtoehtoinen reitti löytyy Italian kautta ja noin reilun tunnin jälkeen olen taas takaisin alkuperäisellä reitillä. Lunta tuntuu riittävän mutta heti kun laskeudutaan vuoristosta niin keli muuttuu keväisemmäksi.

Ajan moottoritietä Blediin joka on yksi Slovenian suurimpia turistirysiä. Mesta on juuri niin suuri pettymys kuin voi odottaa - kun on napannut kuvan jyrkänteellä olevasta linnasta niin paikka on nähty. 12 euron sähkövenekyyti vie saarelle, jossa on pieni kirkko ja jotain myymälöitä. Paremmalla säällä varmaan idyllinen paikka mutta kohtuullisen tylsä setti kaiken kaikkiaan...


Ajan noin viiden kilometrin päässä olevaan Radovlijckan kylään jossa on kuuluisa historiallinen keskusta. Paikka on aika autio mutta kiintoisa mehiläistenhoitomuseo on onneksi auki. Paikka on aika "bizarre" - erityisesti vanhojen mehiläispesien kyljessä ollut psykedeelinen taide on näkemisen ja kuvaamisen arvoista.

Vieressä on planeetan suosittelema ravintola - sieltä löytyy maistuva "roast calf" jonka lisukkeeksi erehdyn ottamaan jotain viljasta tehtyä paistettua jauhoa, varsin kuvottavaa einestä siis. Sade jatkuu ja kovenee entisestään kun lähden ajamaan kohti Pirania, jossa pitäisi päästä Välimeren tunnelmiin.

Reilun  100km ajomatkan ja yhden eksymisen jälkeen meri avautuukin sinisenä (ja sade loppuu vihdoinkin). Piranissa on jotain outoja rajoituksia autoilulle ja Skoda pitää jättää noin kilometrin päässä keskustasta olevaan parkkihalliin. Talsin ytimeen jossa on vähän enemmän elämää kuin muissa paikoissa tänään ja kysyn huonetta Hotel Piranista joka lienee paikan kuuluisin hotelli. Yösija löytyy ja osoittautuu mukavaksi mutta kohtuullisen kalliiksi.

Käyn pikaisesti pyörähtämässä keskusaukiolla ja lähiympäristössä - ihmiset viettävät iltaa italialaistyylisissä ravintoloissa hillitysti... Istun hetken hotellin baarissa ihmetellen pimeää merta ja vetäydyn sitten nukkumaan.

1.4.2013 Piran - Ljubljana:
Hotellin aamiainen nopeasti naamariin ja checkout joskus 10.30 maissa. Sää on taas pilvinen mutta onneksi ei sada. Piran näyttää paljon vilkkaammalta kuin eilen mutta mitään tungosta ei silti ole. Harhailen kaupungin kapeilla kujilla ja kuvailen kaikenlaista vastaantulevaa.


Paikassa näyttää olevan jonkunlainen akvaario, joka ei ole kovin kummoinen mutta silti menee hetki ihmetellessä sting rayta yms eväkkäitä. Kiipeän paikalliselle kirkolle, jonka nurkilta avautuu hienot näkymät yli kaupungin. Valitettavasti kellotapuli on suljettu eli ihan korkeimmalle huipulle ei pääse.

Palaan hotellille puolen päivän maissa ja saan kyydin parkkihalliin. Päivän ohjelmassa on vielä tsekata lähistöllä olevan historiallinen suolatehdasalue ja rannat vaikka kausi ei vielä olekaan alkanut. Suola-altaat löytyvät helposti mutta paikassa ei ole mitään erityisen sävähdyttävää nähtävää... Paljon lääniä ja muutama ränsistynyt rakennus joissa on jotain matkamuistomyymälää ja pari videota alueen historiasta...

Ajan "patsaspuistoon" jossa on jotain epäkiinnostavia betonimöhkäleitä, poistun pikaisesti tsekatakseni naapurissa olevan Portorozin rannat. On vielä liian aikaista auringonotolle ja rannat vaikuttavat keinotekoisilta. Nopea poistuminen myös tästä paikasta ja suunta takaisin kohta Ljubljanaa...

Lentokenttä löytyy helposti ja Skoda takaisin Avisille... Kenttä on varsin pieni eikä tekemistä juurikaan ole parin tunnin odotteluajalle. Finski eli käytännössä Flybe on ajoissa ja lento saapuu itse asiassa etuajassa Helsinkiin...

Ihan ok keikka mutta surkeat kelit söivät fiiliksiä. Sloveniassa voisi pyörähtää kesäaikaan tai sitten paremmilla talvikeleillä että pääsisi oikeasti hiihtämään. Helppo maa matkustaa jossa pääsee lyhyillä siirtymillä nopeasti ihan erilaisiin keleihin ja ympäristöihin! Hintataso kohtuullisen edullinen ja low seasonina ei juurikaan ollut ruuhkaa missään.

Back to www.acidkainen.net home page