Tallinn and surrounding areas - 2015

I had not visited Tallinn for a while but when I spotted a tour called "Communist Estonia Tour" while browsing the interesting dark-tourism.com website I decided it is about the time to take the ferry to the other side of Gulf of Finland.

I did not realize that Estonia still has actually quite a lot of Soviet era buildings, monuments and other places of interest remaining. Having always been interested in this kind of historical sites I decided to spend the weekend focusing on the darker side of Tallinn and the surrounding areas.

During this weekend in August I visited Patarei prison and the somewhat quirky KGB museum on my own and then spent the whole Sunday touring Tallinn and the surrounding areas (including Paldiski) with EstAdventures travel agency. And of course stayed overnight in the legendary Viru Hotel!

This was a very interesting weekend indeed and definitely a different itinerary compared to the typical weekend visits made by thousands of Finns every month! Patarei are is unbelievable - such a perfect spot for a horror movie just next to the charming old town...

Check out the photo gallery

14.8.2015 Helsinki – Tallinna:
Eipä ole tullut naapurimaassa käytyä pariin vuoteen joten on jo aikakin viettää viikonloppu sukulaiskansamme pääkaupungissa. Matkat olen buukannut Tallinkilta ja yösija löytyy legendaarisesta Viru-hotellista, joka sopii hyvin tämän reissun teemaan eli Neuvosto-Viron nähtävyyksien tutkimiseen.


Perjantain iltavuorolla on aika täyttä ja lautalla näyttää olevan tasapuolisesti virolaisia duunareita matkalla kotiin sekä suomalaisia viikonloppureissaajia. Meno on aika rauhallista verrattuna johonkin Georg Otsin keikkoihin kauan sitten eikä känniläisiä juurikaan näy…

Viru-hotellissa odottaa miellyttävä yllätys kun saan 22. kerroksen huoneen eli näköalat ovat todella hienot! Huone on vähän kulahtanut mutta siisti. Suurin osa hotellivieraista vaikuttaa olevan suomalaisia.

15.8.2015 Tallinna:
Hotellin aamiaishuoneessa riittää väkeä ja poistun pikaisen tankkaamisen jälkeen tuosta kakofoniasta. Aamu on aurinkoinen ja lämpöä riittää lähes hellelukemien verran eli oivallinen päivä näyttäisi olevan luvassa. Käyn pikaisesti kääntymässä vanhassa kaupungissa ja kiipeän muureille – on jotenkin jäänyt tämä nähtävyys aiemmilla keikoilla huomaamatta.

Väkeä vanhassa kaupungissa on runsaasti ja suomen lisäksi kuulee monia muitakin ”vieraita” kieliä eli selkeästi turisteja saapuu tännekin entistä kauempaa. Jätän lyhyen kierroksen jälkeen vanhan kaupungin taakseni ja kävelen hetken aikaa ”uudella puolella”. Poikkean pienelle tauolle paikalliseen kissakahvilaan, jossa on nimensä mukaisesti useampi katti asustamassa. Osa elukoista tekee aktiivisemmin tuttavuutta ja osa vain torkkuu omissa oloissaan.

Kattikuppilan jälkeen on aika palata hotellille, sillä buukkasin aamulla kierroksen hotellin ylimmässä kerroksessa olevaan KGB-museoon. Kyseessä on pienimuotoinen näyttely, joka esittelee hotellissa neuvostoaikana sijainnutta KGB:n ”toimistoa”, josta mm. salakuunneltiin hotellivieraita ja suoritettiin kaikenlaista muutakin vakoilutoimintaa. Mesta on varsin mielenkiintoinen mutta vähän jää ihmetyttämään ovatko kaikki näyttelyesineet aitoja vaiko jälkikäteen tuotuja. Museo esittelee myös hotellin historiaa ja osana opastettua kierrosta on mahdollista käydä myös kattoterassilla, josta on hienot näkymät yli kaupungin.

Museovisiitin jälkeen on taas aika palata kaupungille. Syön setin sushia jossakin viereisen ostoskeskuksen sisuksissa ja paistattelen päivää satama nurkilla olevalla terassilla, kunnes on aika jatkaa kävellen vajaa pari kilometriä kohti päivän mielenkiintoisinta kohdetta eli Patareita. Kyseessä on alun perin sotilaille rakennettu linnoitus, joka tunnetaan kuitenkin paremmin pahamaineisena vankilana. Yritin joskus aiemmin kysellä mailitse opastetuista kierroksista mutta vastaukset olivat hyvin epämääräisiä. Tänään aamulla oli kuitenkin mestan verkkosivuille ilmestynyt ihan selkeä aikataulu ja varaussysteemi – onneksi tarjolla on opastusta juurikin tänään klo 18.15!


Kompleksi on valtava ja löytyy helposti. Näyttää kuitenkin siltä, että linnoitusta ollaan juuri sulkemassa kun pääsen paikalle. Kielitaidoton vartija ei vaikuta kovin avuliaalta mutta paikalla on myös useita muita, jotka ovat selvästikin myös tulossa kierrokselle. Jäämme siis odottamaan vaikka ukko alkaakin jo valmistelemaan porttien lukitsemista. Opas kuitenkin saapuu aikataulussa ja ilmeisestikin tämä kierros tapahtuu varsinaisten aukioloaikojen jälkeen.

Oppaana toimiva nainen tuntuu tuntevan paikan todella hyvin ja kertoo jopa yöpyneensä siellä! Mesta on todella kolkko joten kieltämättä hieman ihmetyttää miten joku voi olla niin kiinnostunut moisesta kauhujen talosta! Varsinainen vankilatoiminta päättyi joskus 10 vuotta sitten ja sen jälkeen paikka on päässyt todella heikkoon kuntoon (vai liekö koskaan kunnossa ollutkaan?). Kaikki irtain on joko varastettu, rikottu tai vähintäänkin heitelty mihin sattuu. Maalit irtoilevat seinistä ja sammal valtaa alaa eli aika karun oloinen paikka Patarei on!

Kierrämme varmaan pari tuntia tätä valtavaa kompleksia ja kuulemme kiehtovia tarinoita paikan synkästä historiasta. Näemme tietenkin lukuisia sellejä ja tietenkin niitä kuuluisia ”tiilenpäitä”. Paikasta löytyy myös hirttämiseen tarkoitettu huone sekä teloituskammio, jossa ihmisiä surmattiin pistooleilla ampumalla. Kyseessä ei siis todellakaan ole mikään perheille sopiva nähtävyys – pelkästään rakennuksen huonon kunnon vuoksi en suosittelisi paikkaa lapsille (vaikka voisi kyllä kuvitella itsensä pikkupoikana telmimässä tällaisessa kiehtovan oloisessa paikassa)…

Kierros on todella antoisa ja jään vielä hetkeksi nauttimaan Patarein tunnelmasta sen jälkeen sillä ulkopuolelta löytyy sympaattinen ”beach bar”, jossa voi nauttia hämärtyvästä illasta linnoituksen vaikuttavan muurin läheisyydessä.

Kävelen takaisin keskustaan ja syön matkan varrella illallista ravintolassa, josta löytyy taas vaihteeksi tartar-pihviä. Virussa näyttää olevan täysi meno päällä – ainakin toisen kerroksen Valuuttabaarissa, josta on näköjään tullut varttuneemman suomalaisväen karaokekuppila! Kuuntelen pari tulkintaa Kari Tapiosta kunnes saan tarpeekseni…

16.8.2015 Tallinna – Paldiski - Helsinki
Tänään on ohjelmassa koko päivän retki, jonka buukkasin online jo kuukausi sitten. Saapa nähdä löytyykö varausta… Nopea aamiainen naamariin yhtä täynnä kuin eilen olevassa Viru-hotellissa ja check-outin jälkeen menoksi kohti vanhan kaupungin laitamilla olevaa kohtauspaikkaa. Opas eli alun perin australialainen Andrew löytyy sovitusta paikasta sovittuun aikaan ja kierros käynnistyy myös suunnitellusti kello yhdeksän maissa. Teema on siis ”Communist Estonia Tour” eli kierrämme kaikenlaisia neuvostoaikojen reliikkejä.

Aluksi talsimme Tallinnan ytimessä tsekaten muutaman mielenkiintoisen kohteen vanhassa kaupungissa kunnes kävelemme pienen ryhmän kanssa Linnahallille, joka on se ankean näköinen betonikolossi Linda Linen terminaalin vieressä. Enpä tiennytkään, että kyseinen möhkäle on joskus ollut jonkun sortin konferenssikeskus ja konserttiareena!

Sitten otetaankin auto alle ja käydään alkaa kiertoajelu kohti Tallinnan laitamia. Käymme tsekkaamassa mielenkiintoisen patsaiden ”hautausmaan”, jolta löytyy kunnioitettava setti Lenin-patsaita ja myös yksi Stalin. Näiden lähellä on apaattisen oloinen sotamuistomerkki, joka siis juhlistaa suuren isänmaallisen sodan voittoa.

Jatkamme autolla kohti Tallinnan korkeinta rakennusta eli tv-tornia. Emme kuitenkaan käy huipulla vaan ajelemme läpi Lasnamäen lähiön kohti kuuluisaa laululavaa. Lasnamäki näyttää yllättävän siistiltä eikä juurikaan eroa Helsingin lähiöistä. Laululava ei näytä ilman yleisöä kovin kummoiselta mutta paikka toimii varmaan hyvin kunhan joku paikallinen stara tai maailmantähti on lauteilla…

Sitten on edessä hieman pidempi ajo-osuus kohti Paldiskia, jossa on aikanaan ollut iso Neuvostoliiton sotilastukikohta. Paikkaa ei ilmeisesti edes virallisesti ollut olemassa – sen verran salaisista aktiviteeteista oli siis kyse. Nykyään Paldiski näyttää aika normaalilta uinuvalta pikkukaupungilta, joka ei juurikaan alleviivaa historiaansa. Syömme vaatimattoman lounaan jossain paikallisessa kuppilassa kunnes alkaa varsinainen Paldiskin kierros.


Käymme katsastamassa rantakalliot, jotka ovat kuin Cliffs of Moher pienoiskoossa. Niiden läheisyydessä sijaitsee rapistuneen oloinen neuvostoaikainen valvontatorni, jonka ”kellaria” käymme vilkaisemassa. Aika luotaansatyöntävän oloinen paikka on kyseessä! Tarkistamme myös entisen upseerikerhon, joka on valitettavasti suljettu kuten odottaa sopii.

Sitten ajamme erikoiseen paikkaan, josta löytyy suojakuorella varustettu ydinreaktori – enpä tiennyt että tällainenkin ”nähtävyys” löytyy noin sadan kilometrin päästä Helsingistä. Jää vähän hämäräksi minkä kokoisesta värkistä on kyse, mutta joku sotilaskäyttöön tarkoitettu laitos teollisuushallia muistuttavan rakennelman alla on! Kyseessä ei ole mikään Tsernobyl-kokoluokan laitos mutta pistää silti mietityttämään että mitä jos…

Jatkamme takaisin kohti Tallinnaa ja pysähdymme matkan varrella kauniin kartanon ja vesiputouksen äärellä. Varsin hieno paikka, jossa lukuiset paikalliset ovat viettämässä kaunista kesäpäivää. Sitten onkin aika palata kohti Tallinnaa lähtöpisteeseen. Oli kyllä kokonaisuutena mielenkiintoinen retki, joka avasi ihan uusia ulottuvuuksia tutusta kaupungista!

Sitten onkin aika suunnistaa hotellin kautta lauttasatamaan, josta Tallink kuljettaa takaisin lahden toiselle puolelle. Tämä viikonloppu oli kaikin puolin onnistunut irtiotto kesälomien päättymisen jälkeisistä tunnelmista – suosittelen tämän retken kohteita kaikille historiasta ja dark tourismista kiinnostuneille!

Back to www.acidkainen.net home page