Kiina 07.04.2009 - 10.04.2009

Ni Hao! (Xian, Kiina)
Sijaintini on vaihtunut vähän viileämpään paikkaan ja itse asiassa on ihan virkistävää olla parin tropiikissa vietetyn kuukauden jälkeen vähemmän helteisessä ilmanalassa. Mutta ei siis missään tapauksessa ole liian kylmää - keli on aika lailla kuin Suomen kesä (vaikka täällä onkin vasta kevät).

Xian on yksi Kiinan tärkeimmistä historiallisista kaupungeista ja mesta on tunnettu erityisesti terrakottasotilaistaan. Olen nyt toista päivää tässä kaupungissa, eilinen meni aika lailla lepäillessä kun oli aika epämiellyttävä yölento.

Xian on siis yksi lukemattomista kiinalaisista miljoonakaupungeista - täällä on kuitenkin 'vain' kolmisen miljoonaa asukasta. Kaupunki on valtava ja kadut ovat leveitä. Ihmisiä on paljon mutta yleinen tunnelma on paljon rauhallisempi kuin aiemmissa miljoonakaupungeissa talla reissulla. Yleinen ilme on aika länsimaalainen mutta silti kiinalainen kulttuuri ja arkkitehtuuri näkyy joka paikassa.

Olen toistaiseksi käyttänyt aikaa lähinnä kaduilla maleksimiseen, huomenna olisi tarkoitus tutkia tarkemmin keskustan nähtävyyksiä. Tämä päivä meni nuo kuuluisat sotilaat tsekatessa, täytyy sanoa että paikka oli pieni pettymys. Syynä oli lähinnä se, että heti kun saapuu Xianiin näkee kyseisiä figuureja jokaisessa vastaan tulevassa matkamuistoliikkeessä joten kun lopulta näkee aidot sotilaat niin eipä niissä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Lisaksi sotilaiden 'hautoja' suojaavat hallit on rakennettu siten että on mahdotonta nähdä yksittäisiä sotilaita läheltä ilman kiikareita. Suurin halli on kieltämättä valtava mutta toisaalta vain murto-osa tuhansista sotilaista on ehjiä ja näkyvillä. Kummallista kyllä suurin osa alueesta on matkamuistomyymälöiden ja ravintoloiden käytössä... Silti käymisen arvoinen paikka mutta ei maailman kahdeksas ihme kuten kiinalaiset mainostavat!

Osasin varautua kiinalaisten kehnoon englannin kielen taitoon mutta en uskonut sen kuitenkaan olevan niin surkea kuin mitä täällä olen kokenut. Edes hotellista ei löydy montaa kielitaitoista. Tavallisilta kaduntallaajilta on turha olettaa yhtään sanaakaan - jopa numerot ovat ylivoimaisen vaikeita joten kaupoissa asioidaan taskulaskimien avulla. Internet näyttää toimivan ihan hyvin enkä ole havainnut mitään blokattuja saitteja kuten Myanmarissa oli. Internet-kahviloiden löytäminen on kuitenkin erittäin hankalaa - löysin pitkän hakemisen jälkeen tämän valtavan pelihallia muistuttavan paikan mutta yhtään muita vastaavia en ole havainnut.

Päivän suurin saavutus oli junalipun ostaminen - pidin siat lähes mahdottomana tehtävänä kielimuurista johtuen. Olin varautunut kirjoittamalla kaikki tiedot Kiinaksi paperille (fraasisanakirjan avulla) mutta kumma kyllä rautatieasemalta löytyi englantia puhuva henkilö eikä jonotuskaan kestänyt kymmentä minuuttia kauempaa. Eli huomenna olisi tarkoitus jatkaa yöjunalla Beijingiin. Saapa nähdä mitä siitä tulee...

Homman nimi on Engrish (Xian, Kiina)
Vietin tämän päivän Xianin keskustassa ja tutustuin muutamaan nähtävyyteen. Vaikka kaupunki onkin valtava, niin varsinainen ydin on aika kompakti ja siellä sijaitsevat turistikohteet on helppo kiertää yhden päivän aikana. Mitään ihan erityisen mieleenpainuvaa ei ollut tarjolla, muutama kiintoisa temppeli ja moskeija, joka näytti kaikkea muulta kuin moskeijalta. Vaikka olenkin ensimmäistä kertaa Kiinassa, niin jotenkin moni asia tuntuu tutulta - johtuuko siitä, että aiemmin on tullut nähtyä niin monta chinatownia eri maissa? Aiemmin Myanmarissa oli taas melkoinen kulttuurishokki, kun ei yhtään tiennyt mitä odottaa...

Yksi asia, jota ei voi olla huomaamatta täällä, on ns. Engrish eli broken English. Lievästi väärin tai täysin perseelleen kirjoitettua englantia on kaikkialla, varsinkin julkisilla paikoilla olevissa kylteissä ja opasteissa. Yksi parhaista esimerkeistä oli tavaratalossa oleva osasto nimeltään "Cowboy's clothes". Stesoneita ei ollut tarjolla, mutta kyseessä olikin farkkuosasto!

Toisaalta paikallisten totaalinen englanninkielen osaamisen puute on melko rasittavaa. Luulisi, että tällaisen turistikaupungin hotelleissa edes puhuttaisiin kieliä, mutta turha toivo! Erityisen raivostuttavia ovat ihmiset, jotka vain jatkavat kiinan puhumista vaikka turisti ei selkeästi ymmärrä sanaakaan. Toinen usein kokemani reaktio on taas olla kokonaan hiljaa!

Tänään matka jatkuu kohti Pekingiä. Olen buukannut yöjunan, itse asiassa kyseessä on ensimmäinen kerta ikinä makuuvaunussa. Saapa nähdä millainen elämysmatka on edessä...?

Se kuuluisa ankka lautasella (Peking, Kiina)
Saavuin siis yöjunalla Pekingiin ja olin perillä aikaisin aamulla. Junamatka oli miellyttävämpi kokemus kuin odotin: matkustin 4 henkilön hytissä, jonka jaoin vain yhden kiinalaisen hepun kanssa. Tyyppi ei tietenkään puhunut englantia eikä myöskään kuorsannut tai piereskellyt eli oli aika rauhallinen yö. Juna ei tainnut edes pysähtyä kertaakaan eli olipahan mukava matka!

Ensivaikutelma Pekingistä: kaupunki on aivan valtavan kokoinen. Pelkästään kaupungin laidalta toiselle siirtyminen vaati tunnin taksimatkan. Täytyy tutustua tähän stadiin ajan kanssa kunhan palaan Pohjois-Koreasta.

Otsikon mukaisesti söin tänään illalliseksi maailmankuulua Pekingin ankkaa. Tosin tämä annos ei ollut mikään kovin erikoinen: melko rasvaista linnun lihaa vihannesröykkiön kera. Toisaalta ravintola ei myöskään vaikuttanut erityisen tasokkaalta, ehkä pitää antaa ankalle uusi mahdollisuus jossain vähän paremmassa mestassa?

Huomenna on siis aika aloittaa Pohjois-Korean reissu. Takaisin Kiinassa olen toivon mukaan ensi perjantaina. Puhelimen ei pitäisi toimia ja Internet-yhteyksiä ei ole tarjolla eli luvassa on täydellinen radiohiljaisuus. Maahan tullessa pitää jopa "tullata" puhelin, vaikka se ei edes toimimaan! Eli matkapäiväkirjan pitäminen siirtyy taas kynä & paperi -menetelmään.