acidkainen.net

Pohjois-Korea 11.04.2009 - 16.04.2009

Päivä 1 ( Peking Kiina; Pyongyang, Pohjois-Korea)
Tänään alkaa siis odotettu Pohjois-Korean kiertue. Kyseessä on ryhmämatka, sillä kyseiseen maahan on mahdotonta päästä omatoimisesti. Periaatteessa voisi matkata yksinkin mutta silti mukana olisi koko ajan paikallinen opas. Valitsin brittilaisen Pekingissä toimivan matkanjärjestäjän, joka on kasannut n. 10 henkilön ryhmän 6 päivän matkalle. Porukka on kokonaisuudessaan alle 40-vuotiaita elämysmatkailijoita, joukossa minun lisäkseni myös toinen suomalainen, jonka tunnistaa heti ensimmäisenä aamuna klo 9 maissa alkavasta oluenjuonnista...

Matka alkaa bussikyydillä Pekingin lentoasemalle, jossa odottaa Air Korean lento. Kyseessä on siis P-Korean lentoyhtiö, joka ei saa lentää Eurooppaan johtuen salatuista 'safety recordeista'. Yhtiö käyttää mm. antiikkisia 70-luvun Tupoleveja mutta ikävä kyllä tällä kertaa käytössä on saman merkin uusi versio joka ei juurikaan eroa Airbuseista tms. Kone on lähes täynnä, länsimaalaisten lisäksi joukossa on paljon kiinalaisia ja venäläisiä. Reilun tunnin lento menee sujuvasti ja immigration on erittäin nopea huolimatta kolmesta lomakkeesta joissa on kummallisia kysymyksiä. Lentokentällä parveilee runsaasti univormuihin pukeutuneita henkilöitä, tähän tulen kyllä tottumaan tulevina päivinä...

Ilma on keväisen lammin, varmaan lähemmäksi 20 astetta. Ryhmämme pakkautuu pikkubussiin johon tulevat myös oppaamme, brittiläinen Hannah ja korealaiset oppaamme Hani ja Mr Li. Keskustaan on matkaa n. 10km ja bussin ikkunasta saa ensivaikutelman kaupungista - paljon rumia neuvostotyylisiä taloja, valtavia palatseja, monumentteja, kauniita puistoja, suuren johtajan kuvia ja joka paikassa sosialistista realismia julisteiden ja patsaiden muodossa. Autoja näkyy vahan ja muutenkin kaduilla on yllättävän hiljaista. Ajamme hotellille joka on 47-kerroksinen möhkäle pienellä saarella keskellä kaupungin halkaisevaa jokea (tähtiä pitäisi kai olla 5?). Pikaisen check-inin jälkeen käymme testaamassa hotellin pyörivän ravintolan josta avautuvat hienot näkymät.

Loppupäivän ohjelmassa on pikainen visiitti Kim Il Sung -aukiolle, jossa saa esimakua paikallisesta arkkitehtuurista ja henkilöpalvonnasta. Ihmettelemme tyhjää aukiota hetken ennen kuin menemme illalliselle läheiseen ravintolaan. Tarjolla on paikallisia perinneruokia kuten esim. kaalista tehtyä kimschia. Ruoka on varsin erilaista kuin mitä maailmalla olevissa korealaisissa paikoissa tarjotaan. Maut ovat yllättävän mietoja. Palaamme hotellille, jossa käytämme loppuillan tutustumalla viihdetarjontaan. Paikasta löytyy mm. keilahalli, kasino, ja Egypt-niminen disko, jossa ei ole yleensä yhtään asiakasta. Maistelemme myös paikallisia juomia kuten whisky & green tea -drinkkejä sekä hieman sakea muistuttavaa sojua. Osa porukasta jatkaa pikkutunneille, poistun hävittyäni 30 euroa kasinolla...

Päivä 2 (Pyongyang & Kaesaen, Pohjois-Korea)
Toinen päivä alkaa visiitillä kaikkein pyhimpään eli Kim Il Sung -mausoleumiin, jossa suuren johtajan balsamoitu ruumis on esillä. Kyseessä on ilmeisen suosittu pyhiinvaelluskohde myös paikallisille, sillä perille päästyämme kohtaamme valtavat jonot ja lukemattomia parhaimpiinsa pukeutuneita korealaisia... Eri ryhmiä otetaan sisään ilmeisesti minuuttiaikataululla ja aina noin 10-15 minuutin välein pääsemme hieman eteenpäin. Kauempana näkyy itse kohde eli valtava entinen hallintopalatsi, jota käytetään nykyään ilmeisesti pelkästään suuren johtajan palvontaan. Paikassa on tiukka dresscode - meitä on etukäteen neuvottu ottamaan solmio mukaan tätä visiittiä varten.

Pääsemme vihdoin etenemään lukuisia liukuportaita ja -hihnoja pitkin kohti päärakennusta, jossa ohjelmassa on kiertokäynti läpi lukuisien salien missä johtajaa ylistetään eri tavoin. Koko ajan taustalla soi mahtipontinen musiikki. Itse johtaja makaa balsamoituna yhdessä huoneessa, jossa kierrämme ruumiin ja kumarramme häntä kolmesta eri suunnasta! Ruumis näyttää kohtuullisen tuoreelta. Pokkuroivat ihmiset ovat hämmentävä kokemus... Jatkamme kierrosta muihin saleihin, joissa on mm. johtajan (valtava) kunniamerkkikokoelma ja henkilökohtainen junavaunu. Joukossa oli kuulemma joku suomalaistenkin 80-luvulla luovuttama kunniamerkki, ikävä kyllä en havainnut sitä. Tunnelma on koko ajan harras ja epätodellinen, korealaiset kulkevat kuin unessa... Ikävä kyllä valokuvaus on kiellettyä joten kuvia paikasta ei ole.

Jatkamme matkaa kohti läheistä 'patsaspuistoa', jossa on lukemattomia paikallisten sotasankarien näköispatsaita ja muuta sosialistista realismia. Sen jälkeen tsekkaamme Pyongyangin 'riemukaaren' ja ensimmäisen lukuisista matkamuistomyymaloista, jossa myydään erittäin mielenkiintoista tavaraa kuten esim. propagandakirjallisuutta ja vähintäänkin epäilyttäviä lääkkeitä joiden pitäisi auttaa kaikkiin mahdollisiin vaivoihin aina aivokasvaimista radioaktiivisen säteilyn aiheuttamiin vammoihin!

Iltapäivällä lähdemme kohti Kaesaenin kaupunkia joka on lähellä Koreoiden välistä rajaa. N. 160 km matka kuljetaan pitkin paikallista 'moottoritietä', joka on leveä viivasuora tie vailla juuri yhtään liikennettä! Maisema on autio - asutusta ei näy kuin harvakseen, peltoja ja vuoria sitäkin enemmän. Siellä täällä näkyy työläisiä ahkeroimassa pelloilla ilman minkäänlaisia maatalouskoneita. Parin tunnin ajomatkan jälkeen saavumme kaupunkiin, jossa Pyonyangista tuttuja betonikolosseja, tosin hieman matalampina versioina. Lisäksi kaupungissa on historiallinen alue, jossa on miellyttävämmän näköisiä perinteisiä korealaisia taloja - tulee hieman Japani mieleen!

Ennen kuin asetumme aloillemme käymme tsekkaamassa kummallisen nähtävyyden nimeltä 'Concrete Wall'. Kyseessä on kukkulan huipulla oleva tähystyspaikka, josta pääsee ihmettelemään Etelä-Korean rajavarustuksia ja maiden väliin pystytettyä betonimuuria, jonka olemassaolon E-Korea kiistaa. Sotilashenkilö kertoo meille 'totuuden' tästä rakennelmasta ja kiittää lopuksi visiitistä. Kiikareilla voi katsella kyseistä rakennelmaa lähempää - kieltämättä siellä on joku muurin näköinen viritys mutta on vaikeaa sanoa mikä se täsmälleen on!

Palaamme hotelliin, joka on talla kertaa japanilaista ryokania muistuttava majatalo, jossa nukutaan lattialle levitetyillä futoneilla. Illan kohokohta on kuitenkin ruokailu, jossa pääsemme maistamaan paikallista perinneherkkua eli koirakeittoa! Höyryävässä astiassa oleva liha näyttää erehdyttävästi haranlihalta ja ellen tietäisi kyseessä olevan naapurin Mustin voisin luulla syöväni häränhäntälientä tms. Soppa on erittäin maukasta ja lisään koiranlihan suositeltavien ei-vegaaniruokien listalleni...

Päivä 3 (Pyongyang & Kaesaen, Pohjois-Korea)
Tämä päivä alkaa visiitillä rajalle eli ns. DMZ:lle. Koreoiden välissä on n. 4km rajavyöhyke, jonka keskellä on mielenkiintoinen alue jonka hallinto on jaettu puoliksi P-Korean ja YK:n (=USA) kesken. Paikassa on käyty myös Korean sotaan liittyviä neuvotteluja. Yksi keskeinen viesti jonka kuulemme moneen kertaan on kuinka USA aloitti Korean sodan, lisäksi korostetaan kuinka P-Korea voitti kyseisen sodan...

Käymme DMZ:n keskellä sijaitsevissa 'mökeissä', joissa pääsee itse asiassa muutaman metrin verran etelän puolelle! E-Korean puolella ei kumma kyllä näy mitään liikettä tai sotilaita. Tsekkaamme myös paikan jossa Korean sodan rauhansopimus allekirjoitettiin.

Jatkamme matkaa muinaisen korealaisen keisarin haudalle - se sijaitsee luonnonkauniilla paikalla vuorten keskellä. Paikassa on kaksi pyöreää hautakumpua ja kiintoisia patsaita. Paikka vaikuttaa hylätyltä ja hieman kulahtaneelta - ilmeisesti Kim Il Sung -aiheiset reliikit ovat astetta tärkeämpiä... Syömme lukuisista pienistä ruokalajeista koostuvan lounaan Kaesaenissa - ainakin puolet jäävät tunnistamatta ja osa jää pahan makunsa vuoksi syömättä. Ennen bussikyytiä takaisin pääkaupunkiin käymme tsekkaammassa paikallisen Kim Il Sung-patsaan ja sieltä avautuvat näkymät...

Pyongyangissa on ohjelmassa erittäin mielenkiintoinen kohde eli metromuseo! Kuten nimikin kertoo kyseinen museo kertoo kaupungin metron rakentamisen historian - tai itse asiassa keskitytään enemmänkin siihen kuinka Kim Il Sung 'keksi' koko systeemin! Museossa ei kerta kaikkiaan voi olla hymyilemättä, varsinkin kun opas on varsin intohimoinen naishenkilö joka kirkkain silmin kertoo ylpeänä siitä kuinka suuri johtaja lahjoitti metron kansalaisille! Esineistöstä löytyy mm. tuoli jolla KIS istui jossakin tilaisuudessa ja monta muuta vastaavaa ainutlaatuista esinettä. Lisäksi museossa on valtava kolmiulotteinen dioraama metrotyömaasta - viritys on erittäin vaikuttava ja tuo mieleen Disneylandin vastaavat. Kokonaisuutena museo on hämmentävin kokemus tähän mennessä - miten yhdestä metrosta voi saada niin paljon asiaa... Mitä jos Helsingin metrosta tehtaisiin vastaava? Itse metron koeajo on ohjelmassa huomenna - kyseessähän on systeemi jonka olemassaoloa on epäilty usein!

Illemmalla on ohjelmassa virkistäytymistä paikallisessa keilahallissa - tietenkin heti ensimmäisenä meitä 'tervehtii' lasivitriiniin säilötty keilapallo, jolla itse KIS on keilannut! Muuten kyseessä on aika normaali keilahalli - erona länsimaalaisiin vastaaviin on lähinnä taustalla soiva marssimusiikki ja 80-luvun tyyliset pastellivariset kengät. Koneet toimivat vähintäänkin epäluotettavasti silla heittoja on välillä kaksi ja yleensä kolme. Paikallisia on myös keilaamassa runsaasti - taidoissa olisi kyllä parannettavaa itse kullakin... Loppuilta menee rauhallisissa merkeissä, ilmeisesti parin edellisen illan riennot näkyvät ryhmän kisakunnossa.

Päivä 4 (Pyongyang, Pohjois-Korea)
Neljäs päivä tullaan viettämään Pyongyangissa. Ensimmäinen kohteemme on jenkkien vanha sotalaiva 'Pueblo', jonka P-korea sai kiinni vakoilusta vesillään joskus 60-luvulla. Visiitti alkaa videolla, joka kertoo äärimmäisen jenkkivastaisen tarinan siitä kuinka ei kannata vakoilla! Laivan lisäksi paikassa on esillä 2000-luvulla takavarikoitu miehittämätön sukellusvene joka on myös saatu kiinni vakoilusta - kukaan ei tosin muista kyseistä tapausta.

Aamupäivän kohokohta on metroajelu. Kuljemme yhden pysäkinvälin ja kyllä kummatkin asemat ovat ihan aitoja - kuluneet lattialaatat kertovat kovasta käytöstä ja vuosien käytöstä. Asemat ja junat muistuttavat kovasti entisen Neuvostoliiton maiden vastaavia - epäilemme että KIS sai kuitenkin apuja ulkomailta... Asemat ovat mahtipontisia itäblokin tyyliin.

Tsekkaamme seuraavaksi postimerkkimyymälän, jonka parasta antia ovat propagandahenkiset merkit - erityisesti mieleen jäävät 60-luvun antiamerikkalaiset ja sekalaiset sota-aiheiset merkit, joissa kuva-aiheina on mm. pistoolin kuvia! Ostan pari suurennosta sosialistista realismia edustavista merkeistä.

Käymme visiitillä paikallisessa tavaratalossa, jossa on yllättävän laaja tarjonta aina MP3-soittimista lähtien. Asiakkaita ei tosin näy! Jatkamme lounaalle keskustan liepeillä sijaitsevaan puistoon, jossa on ohjelmassa lounas. Grillaamme kaikenlaisia lihavartaita yms. herkkuja - ruoka on hyvää ja aurinko paistaa! Piknikin jälkeen jatkamme sotamuseoon. Kyseessä on käsittämättömän laaja (ja kylmä!) kompleksi, jossa on yli 80 huonetta! Näyttelyn pointtina tuntuu olevan lähinnä se kuinka USA aloitti Korean sodan ja kuinka P-Korea voitti sen. Käymme onneksi vain noin kymmenessä huoneessa - näyttely tuntuu toistavan itseään jo parin huoneen jälkeen... Näemme pari vaikuttavaa dioraamaa ja kellarikerroksessa on lukuisia sotakoneita aina tankeista helikoptereihin.

Iltapäivällä käymme paikallisessa koulussa, jossa pääsemme katsomaan oppilaiden laulu- ja tanssiesityksiä. Nuoret tytöt laulavat niin hyvin, että epäilemme laulun tulevan nauhalta! Pohdin montakohan tuntia kyseisen show:n harjoitteluun on käytetty... Teemme myös pienen kierroksen koulussa, jossa hämmennystä herättää Kim Il Sung-luokka, jossa ilmeisesti opetetaan suuren johtajan viisauksia ja aikaansaannoksia?

Iltapaivan viimeisenä kohteena on 'local bar', jossa pitäisi nähdä paikallisia ryystämässä juomia? Paikka on kummallinen 70-luvun henkinen kuppila, jossa jouluvalojen loisteessa voi nauttia olutta ja drinkkejä (löytyy mm. Sininen Enkeli). Paikallisiakin on muutama mutta englanninkieliset drinkkilistat hieman epäilyttävät! Lisäksi tarjolla on pikkupurtavaa eli pahanhajuisia kuivattuja kaloja jotka näyttävät epäilyttävästi hauilta. Kumoamme tuopilliset paikallisen pienpanimon tuotoksia ennen kuin palaamme hotellille.

Ennen illallista on ohjelmassa huomisen syntymäpäivän kunniaksi järjestetty ilotulitus, joka osoittautuu aivan käsittämättömäksi 45 minuuttia kestäväksi show:ksi. Tulitus tuntuu jatkuvan ikuisuuden ja on taatusti mieleenpainuvin lajissaan! Kiintoisina yksityiskohtina on mm. palavat sillat ja obeliskin näköiseen monumenttiin kiinnitetyt tulisuihkut. Näitä on vaikea kuvailla sanoilla...

Illallisella on tarjolla paikallista erikoisuutta eli kylmiä nuudeleita (jotka ovat itse asiassa aika lämpimiä). Illallisen jälkeen päätämme testata vihdoinkin hotellin saunaosaston - suomalaisvoimin vahvistettuna yhdellä tanskalaisella. Saunoja löytyy joka lähtöön - 'suomalaisen' lisäksi on tarjolla turkkilainen versio sekä käsittämätön 'jääsauna', jossa istutaan muovituoleilla pakastinta muistuttavan seinän vieressä! Suomalainen sauna on yllättävän hyvä - kiuas tosin on ruotsalainen Tylo ja lämpöä on miehekkäät 110 astetta! Sehän on ihan liikaa sähkökiukaalle - itse asiassa lauteet ovat niin kuumat, että istuminen on tuskallista! Kansainväliseen tyyliin saunotaan tietenkin uimahousut jalassa, pari kiinalaista tosin on munasillaan. Hengaamme hetken uima-altaalla ihmetellen venäläisten sikailua...

Päivä 5 (Pyongyang, Pohjois-Korea)
Tänään on sitten se suuri päivä eli Kim Il Sungin syntymäpäivä - johtaja on tosin ollut jo haudassa pidemmän aikaa mutta ei anneta sen haitata menoa... Kaupungilla pitäisi olla tanaan lukuisia 'bileitä' kutsuvieraille ja myös tavalliselle kansallekin. Meitä ei ikävä kyllä ole kutsuttu hienoimpiin juhliin, joissa on esiintyviä taiteilijoita ulkomailta asti. Aloitamme paivan kierroksen käymällä suuren johtajan patsaalla, jossa on valtava määrä väkeä laskemassa seppeleitä ja muita kukkaviritelmiä. Sää on ikävä kyllä sateinen mutta kansaa on silti liikkeellä erittäin paljon - onhan kyseessä myös kansallinen vapaapäivä.

Aamupaivan seuraava kohde pitäisi olla paikallinen huvipuisto mutta se on ikävä kyllä suljettu 'remontin' vuoksi koko loppuvuoden ajaksi. Lisäksi sade yltyy koko ajan - antiikkiset laitteet olisivat tuntuneet varmaan vielä hurjemmilta kaatosateessa... Jatkamme matkaa katsomaan Kim Il Sungin syntymäkotia - se osoittautuu aika vaatimattomaksi majaksi. Tiedä sitten paljonko mokissa on jäljellä alkuperäistä rakennelmaa? Syömme lounasta jossakin keskustassa sijaitsevassa ravintolassa, jonka henkilökunta viihdyttää meitä ruoan jälkeen karaoke-laululla ja tanssiesityksillä. Lisäksi pidämme pienimuotoiset 'euroviisut', joissa jokainen esittää jonkun kotimaansa kappaleen. Suomi-duo vetää epävireisen version Eppu Normaalin 'Murheellisten Laulujen Maasta'. Sanojen käännökset herättävät hilpeyttä!

Iltapaivan ohjelmassa on sirkusesitys - mielenkiintoista kyllä kyseessä on 'Army Circus' eli kaikki esiintyjät ovat armeijan leivissä! Kyseinen sirkus on sisätiloissa teatteria muistuttavassa rakennuksessa - ei siis missään teltassa. Show kestää reilun tunnin ja pitää sisällään kaikki perinteiset ohjelmanumerot kuten akrobatiaa ja trapetsitaiteilua. Esiintyjät ovat todella taitavia vaikka virheitä sattuu. Välillä on myös klovniesityksia - vaikea kuvitella pelejä armeijan palkkalistoille!

Sirkuksen jälkeen lähdemme paikalliseen puistoon, jossa korealaiset ovat piknikillä ja tanssimassa - näemme mielenkiintoisia esityksiä, joissa vanhempi väki tanssii perinteisiä tansseja. Kiertelemme puistossa noin tunnin ajan - paikka on kaunis varsinkin kun kirsikkapuut kukkivat. Illan pimetessä on vuorossa paivan viimeinen kohde eli jonkun urheiluhallin edessä olevalla kentällä pidettävä 'mass dance'. Kyseessä on siis laulu- ja tanssiesityksiä sisältävä tapahtuma, jonka pääosissa ovat kentälle kokoontuneet tuhannet kaupunkilaiset. Soiton alkaessa kaikki alkavat tanssimaan ja paikalliset pyytävät turistejakin mukaan tanssin pyörteisiin. Noin tunnin kestävän setin aikana lavalla käy lukemattomia esiintyjiä ja väki tanssii koko ajan. Fiilis on lämmin ja ihmiset selvästi nauttivat tapahtumasta.

Jatkamme illalliselle ravintolaan, joka on erikoistunut eri muodoissaan tarjoiltavaan ankkaan. Saamme nauttia mm. pöytägrillissä valmistettua ankkaa ja lukuisia muita variaatioita. Palattuamme hotellille osa porukasta jatkaa vielä karaoken parissa, meno yltyy kuulemma villiksi mutta minulta nämä bileet jäävät väliin sillä pieni lepotauko hotellihuoneessa venähtää aamuun asti...

Päivä 6 (Pyongyang, Pohjois-Korea; yöjuna Pekingiin)
Viimeinen päivä Pohjois-Koreassa koostuu lähinnä junassa istumisesta. Toisin kuin tullessa kuljemme siis junalla aina Pekingiin asti. Ennen asemalle menoa käymme vielä pikaisesti tsekkaamassa 'Party Foundation Monument:in' ennen kuin on aika siirtyä vanhalta Moskovan-junalta näyttävään kulkupeliin. Saamme paikat erillisestä 'international'-vaunusta joka jatkaa aina Kiinan puolelle Dandongiin.

Juna kulkee läpi maan pohjoisosien, jotka ovat suurelta osin 'off limits' turisteille. Mitään kovin mielenkiintoista junasta ei näy - ei varsinkaan niitä kohuttuja pakkotyöleirejä! Maisema on lähinnä vuoristoa ja peltoja. Lähestyttäessä rajaa saamme vihdoinkin maistaa pohjoiskorealaista totalitarismia parhaimmillaan tullimuodollisuuksien kautta. Yhtäkkiä vaunuosasto on täynnä univormuihin pukeutuneita virkailijoita, jotka alkavat systemaattisesti kaikkien matkatavaroita. Kaikki epäilyttävä materiaali kuten kirjat ja dvd-levyt herättävät kysymyksiä - mitään ei kuitenkaan takavarikoitu keneltäkään. Joka tapauksessa perusteellisin läpikäynti sitten Dominican banaanitasavalta-meiningin! Ikävin yllätys on kuitenkin täti, joka halusi tutkia kaikki kamerassani olevat kuvat! Niitä ilmeisesti tsekataan satunnaisotannalla ja pääsin jostakin syystä nauttimaan tästä ilosta. Täti löytää vähintään parikymmentä 'sopimatonta' otosta ja vaatii minua deletoimaan ne! Kyseisissä kuvissa on mm. niinkin raskauttavaa materiaalia kuten ihmisiä puistossa, raitiovaunu ja julisteita matkamuistomyymälässä! Onneksi undelete-ohjelmat on keksitty mutta täytyy myöntää että kyseinen toiminta pisti vituttamaan...

Parin tunnin odottelun jälkeen pääsemme vihdoin ylittämään rajan. Täytyy sanoa että oli hieman helpottunut olo kun tiesimme isoveljen valvonnan loppuneen samalla kun paasimme rajajoen toiselle puolelle! Dandongissa vaihdoimme kiinalaiseen junaan, jossa oli ohjelmassa lähinnä viimeisen illan bileet (=kortin peluuta ja mp3-disco sekä whisky&green tea -drinkkejä). Lyhyehköjen yöunien jälkeen olikin edessä saapuminen Pekingin päärautatieasemalle noin klo 8 maissa.

Kokonaisuutena reissusta jäi erittäin hyvät fiilikset, erityisesti paikallisten ystävällisyys ja positiivisuus jäi mieleen! Maasta ulkomaisissa lehdissä annettu kuva on kyllä vähintäänkin vinoutunut ja moni legenda osoittautui virheelliseksi. Maassa on kyllä köyhyyttä ja rumia taloja mutta se että koko kansa näkisi nälkää ja työleirejä olisi joka kylässä on pelkkää puppua. Kiersimme kuitenkin kohtuullisen laajan alueen - toki suuri osa pohjoisosista jäi kokonaan näkemättä. Yhtä lailla vaatimattomia oloja löytyy kyllä mistä tahansa Kaakkois-Aasian maasta tai vaikka Venäjältä... Toisaalta eipä juuri näkynyt katulapsia tai rikollisen näköistä väkeä kaduilla. Pyongyangissa on myös paljon kauniita paikkoja - varsinkin jos ei mene liian lähelle betonikolosseja.

Viisi päivää on sopiva pituus tällaiselle opastetulle reissulle - pidemmällä retkellä museot yms alkaisivat varmaan toistaan itseään. Olisi ehdottoman kiinnostavaa tehdä reissu omillaan mutta se nyt vaan ei ole mahdollista. Ryhmämatka on mielestäni huomattavasti privaattireissua parempi vaihtoehto - veikkaisin että henk.koht. oppaan seura rupeaisi tympimään jo parin paivan jälkeen. Rahaa ei juurikaan tallaisella all inclusive -reissulla kulu. Vesi maksaa 0.2e ja limut / olut 0.5e. Suurin menoerä taisi olla hotellin kasinolle huvennut 30e. Matkamuistomyymälöistä löytyy loputon määrä todella friikkiä tavaraa ja laadukasta taidetta - aiemmin mainittujen lisäksi oli mahdollista ostaa myös Kimilsungia-kukan sipuleita ja suuren johtajan kirjoittama lastenkirja. Itselläni oli ikävä kyllä vielä sen verran reissua edessä, että ylimääräistä tilaa ei ollut - jos tulee pelkästään tälle retkelle kannattaa tosiaan varata tyhjää tilaa matkalaukkuun!

P-Korea on jotain ainutlaatuista ja voi olla että muutamien vuosien kuluttua meininki muuttuu tai sitten ei. Menkää kun vielä ehditte. Maassa kokee jatkuvasti 'what the fuck' -fiiliksiä ja koko ajan ihmettelee monien itsestään selvinä pitämiensä jokapäiväisten asioiden puutetta tai hieman erikoista toteutusta. Esimerkkinä näistä mainosten totaalinen puuttuminen katukuvasta, autojen ja kauppojen vahainen määrä, ei Internettiä missään jne... Mutta silti ihmiset näyttävät pärjäävän ja hymy on herkässä!