Kiina 17.04.2009 - 06.05.2009

Vähän isommalla kirkolla (Peking, Kiina)
Olen päässyt pois Pohjois-Koreasta ja Pekingissä on vierähtänyt jo parisen päivää. Asiat ovat kyllä isoja täällä: etäisyydet, nähtävyydet ja tietenkin porukkaa on aivan valtavasti. Tämän takia kaupungin kiertelyyn saa varata runsaasti aikaa, sekä siirtymisiin että yleiseen sählinkiin. Olen tähän asti kierrellyt lähinnä "pakollisia" nähtävyyksiä, kuten Tiananmenin aukio, Kielletty Kaupunki, Kesäpalatsi ja tietenkin myös Kiinan Muuri. Näistä lisää seuraavissa merkinnöissä...

Kaupunki, joka oli kielletty ja muita nähtävyyksiä (Peking, Kiina)
Kuten otsikko kertoo yksi kohteistani oli Kielletty Kaupunki, joka on valtava alue täynnä historiallisia rakennuksia aivan kaupungin ytimessä. Vieressä avautuu surullisen kuuluisa Tiananmenin aukio jota ympäröivät lukuisat massiiviset rakennukset kuten mm. Maon 'Maoseloumi', jossa suuren johtajan ruumista voi käydä ihailemassa. Aukio oli launtaiaamuna aivan täynnä kiinalaisia ja mausoleumiin näytti olevan satojen metrien jonot - jätin sen siis väliin.

Kiellettyyn kaupunkiin oli myos pitkät jonot, mutta paikan koko takasi sen että ne etenivät nopeasti. Itse aluetta on vaikea kuvailla sanoin - muuten kuin toteamalla että se on valtava ja antaa hyvän käsityksen kiinalaisesta arkkitehtuurista. Rakennuksia on lukematon määrä ja alueelta löytyy kaikkea mahdollista temppeleistä muinaisten hallitsijoiden pukuhuoneisiin. Porukkaa on myös valtavasti - kotimaan matkailu on kova sana Kiinassa ja länsimaiset turistit ovat harvinaisia kiinalaisten ryhmien joukossa (jotka tunnistaa yleensä samanlaisista lippiksistä tms päähineistä). Kiertelin aluetta varmaan pari-kolme tuntia enkä todennäköisesti nähnyt läheskään kaikkia paikkoja ja eri rakennuksissa olevia näyttelyitä ennen kuin tungos alkoi tympimään. Lahdin rauhoittumaan läheiseen puistoon joka oli ikävä kyllä lähes yhtä täynnä kiinalaisia...

Hotellini sijaitsee muuten ihan Tiananmenin vieressä - varsin hyvä hinta-laatusuhde 240 yuanilla (edellinen hostelli pyysi 200 yuania kopista ilman omaa suihkua). Miinuksena paikkaan pesiyteneet sammakonsyöjät, jotka mongertavat ranskaa äänekkäästi kaikkialla - minullekin puhutaan tuttavallisesti tuota unohdettua maailmankieltä

Pilvessä(Peking, Kiina)
Pekingin-visiittiin kuuluu tietenkin Kiinan muurilla tallustelu. Päätin varata kyseiselle visiitille koko sunnuntain ja helpoin tapa tähän olivat paikallisen turisti-infon organisoimat päivittäiset bussiretket joihin paasi mukaan kävelemällä aamulla lippuluukulle. Noin puolen tunnin odottelun jälkeen bussi oli täynnä (kaikki kiinalaisia tietenkin - lukuunottamatta Heikki Kovalaisen näköistä jenkkiä). Sää näytti synkältä ja olin huolestunut mahdollisesta sateesta. Sitä ei itse asiassa tullut mutta sää aiheutti myöhemmin ikävän yllätyksen...

Retken ensimmäinen pysähdys ennen muuria oli 'Ming Tombs' eli ko. dynastian aikainen hautakammio. Se osoittautui aika turhaksi stopiksi, aika karu rakennelma verrattuna esim. Kuninkaiden Laakson tarjontaan. Sen jälkeen käytiin vielä syömässä reissun kehnointa kiinalaista ruokaa jossakin jade-tuotteisiin erikoistuneessa kompleksissa ennen kuin suunnattiin muurille. Bussiemäntä puhui jatkuvasti kiinaa mikrofoniinsa, englanninkielinen kommunikaatio rajoittui ohjeisiin siitä koska pitää palata bussille.

Muuria oli tarkoitus ihmetellä Badalingissa, joka lienee se kaikkein suosituin paikka tähän. Muuri on kuitenkin entisöity siellä ja halusin nähdä raunioiden sijaan lähempänä alkuperäistä olevan version. Väkeä ja kaupustelijoita oli tietenkin paljon. Mutta perillä odotti erittäin ikävä yllätys - olimme kirjaimellisesti sumussa! Tämä ei siis viittaa turistin kisakuntoon vaan erittäin matalalla oleviin pilviin jotka tekivät näkyvyydestä lähes olemattoman. Eli mitään maisemia ei päässyt juurikaan näkemään kun näkyvyys oli noin 10 metriä! Muuri kyllä löytyi ja oli sinänsä vaikuttava mutta täytyy sanoa että kokemus jäi jotenkin vaisuksi. Kävelin muuria pitkin varmaan pari tuntia - täytyy sanoa että yllättävän hikistä hommaa sillä jotkut pätkät olivat erittäin jyrkkiä. Ja koko ajan sai väistellä kiinalaisia, joilla tuntuu olevan venäläisten kaltainen pakkomielle kuvata toisiaan koko ajan. Pohdin paluumatkalla pitäisikö tehdä pikavisiitti uudelleen jonain kauniimpana päivänä - paikallisbusseilla voisi tehdä vaikka tunnin visiitin jos siltä tuntuu. Lisäksi tulisi tietenkin noin 70km matkan vaatimat 1,5h suuntaansa...

Scams and some frustration ( Peking, China)
Kuten edellisistä teksteistä ehkä paistaa läpi en ole viela suoranaisesti ihastunut Kiinaan, ainakaan Xianin ja Pekingin perusteella. Maassa on kieltämättä todella kiehtovia nähtävyyksiä mutta valtava koko, etäisyydet ja ennen kaikkea ihmiset tekevät siitä vaikeasti lähestyttävän.

En ole saanut kovinkaan positiivista kuvaa kiinalaisista - suurimpana syynä tietenkin kielimuuri. Mutta muutkin asiat häiritsevät - ylipäätään se, että kiinalaisista tuntuu puuttuvan ne piirteet, jotka muissa Aasian kansoissa viehättävät. Eli kohteliaisuus, positiivinen elämänasenne ja se kuuluisa aasialainen hymy. Kiinalaiset sen sijaan tuovat monessa (negatiivisessa) asiassa mieleen venäläiset ja jossain määrin arabit... Kiinalaiset huutavat jatkuvasti. Kiinalaiset tönivät, etuilevat ja tukkivat tien vähän väliä - anteeksipyyntöjä ei juurikaan kuule. Kiinalaiset kaupustelijat ovat vähintäänkin aggressiivisia ja yrittävät vedättää hinnoissa sumeilematta. Syynä näihin havaintoihin voi olla tietenkin yhteisen kielen puute ja tapaamani suurkaupunkien kyyniset asukit mutta joka tapauksessa en ainakaan vielä ole löytänyt montaakaan yhtä lailla positiivista ja kohteliasta tyyppiä kuin esim. Indonesiassa (puhumattakaan Myanmarista)... Lähes jokainen taksikuski on yrittänyt vedättää huolimatta mittaripakosta ja useimmissa tekemissäni ostoksissa on alkuperäinen hinta ollut 5-10 kertaa tinkimisen jälkeinen summa....

Pahin esimerkki vedätyksistä oli riksakuski, jonka kyytiin erehdyin kun olin etsimässä 'maanalaista kaupunkia', jossa pitäisi päästä ihmettelemään Maon kaivattamia tunneleita. Kyseinen paikka sijaitsi yhdellä Pekingin lukuisista kapeista kujista ja en vaan onnistunut löytämään perille joten pyysin paikalle osunutta ukkelia heittämään minut sinne - arvelin matkaa olevan alle puoli kilometriä. Kysyin hintaa ja ukko nosti kolme sormea - oletin että kyseessä on 3 yuania (0,30e) joka kuulosti reilulta hinnalta. Äijä lähti kuitenkin tekemään jotain kiertoajelua paikallisilla kujilla eli 'hutongeilla' ja kymmenen minuutin kiertelyn jälkeen käskin häntä ajamaan minut sinne mihin alun perin pyysin. Paikka löytyikin läheltä lähtöpistettä mutta ovella oli lappu joka kertoi paikan olevan kokonaan suljettu - ilmeisesti äijä tiesi tämän ja yritti nyhtää rahaa kiertoajelulla. Kaivoin kolme yuania taskusta kun ukko näytti englanninkielistä lappua, joka väitti kyydin maksavan 300 yuania (30e)! Meinasin hermostua täysin mutta hillitsin itseni ja annoin ukkelille saalista 30 yuania ja haukuin hänet huijariksi. Oma mokani osittain - periaatteesta vältän riksakuskeja tms aina viimeiseen asti mutta tuli heikko hetki joka kostautui...

Kävin myös katsomassa pandoja Pekingin apaattisessa eläintarhassa - osa häkeista on kyllä pahemman luokan eläinrääkkäystä. Päivän toinen vedätys oli erillinen 10 yuanin lippu pingviinien 'linnaan' - kyseessä oli valtava rakennelma tyhjää täynnä jonka yhdessä nurkassa oli muutama puolikuollut lintu. Mutta pandat olivat kyllä hellyttäviä!
Kuten huomaatte blogiin on tullut taas kuvapäivityksiä. Syynä tähän on muistikortin vaihto - nähtävästi kortinlukijani ei tue 4GB korttia, jolla taas on kaikki Myanmarin ja P-Korean kuvat. Pitänee polttaa ne DVD:lle että saan niitä blogiin...

Linnunpesä (Peking, Kiina)
Tämä alue oli kyllä sen verran hieno, että pitää tehdä ihan oma postauksensa siitä! Päätin siis käydä tsekkaamassa pari vuoden 2008 olympiakisojen suorituspaikkaa eli Bird's Nest ja Water Cube -nimiset areenat. Varsinkin iltavalaistuksessa nämä monumentit ovat kyllä aivan upeita, futuristinen hi-tech -arkkitehtuuri miellyttää kyllä minun silmiäni!

Olympiakisat näkyvät edelleen Pekingissä: kisalogoja on kaikkialla, katuihin on maalattu olympiarenkaita jne. Ainakaan vielä näitä kisapaikkoja ei ole hylätty, kuten on käynyt niin monessa kisoja isännöineessä maassa.

Kesä tulee (Peking, Kiina)
Kävin tänään kuuluisassa Kesäpalatsissa, joka on ilman muuta yksi kaupungin kiinnostavammista nähtävyyksistä. Tätäkin paikkaa on hankalaa kuvailla sanoin, kuvat galleriassa puhukoot puolestaan. Paikka olisi vieläkin hienompi, jos ihmisiä ei vaan olisi niin tolkuttoman paljon. Kuten osasin jo odottaa, niin alue oli aivan turvoksissa kiinalaisista turistiryhmistä. Paikka on niin laaja, että voisi helposti viettää vaikka koko päivän alueella. Itse asiassa osa rakennuksista on sen verran kaukana, että pelkästään koko puiston kiertäminen vaatisi tuntikaupalla aikaa. Mitä sitten on tarjolla? Löytyy mm. osittain keinotekoinen järvi, tietenkin lukuisia temppeleitä, puutarhoja ja kaikkea mahdollista taiteen ja arkkitehtuurin saralta, mikä jollain lailla liittyy stereotypioihin Kiinasta. Mesta on myös sen verran kaukana keskustasta, että pelkästään paikalle pääsemiseksi saa varata tunnin verran aikaa.

Päivän toinen suurempi projekti oli lentolipun ostaminen. Pekingin tungos on alkanut tympimään ja kun ilmakin on aika epävakaista päätän suunnata Etelä-Kiinaan jossa pitäisi olla hieman lämpimämpää... Matkaa on kuitenkin jotain 2000km ja vaihtoehtoina olisi 24h junamatka tai lentäminen. Päätän selvittää lentojen hinnat - junamatka näyttää maksavan n. 50e / 1000km. Kiinassa ei varsinaisesti ole halpislentoyhtiöitä vaikka tarjontaa sinänsä on paljon. ctrip.com-niminen palvelu tarjoaa parhaat hinnat mutta buukkaaminen vaatisi skannatun luottokortin kuvan lähettämistä mailitse! Ei järin turvallista joten jätän nettipalvelun kautta varaamisen väliin. Kysyn lentoja hotellin respasta, josta parin soiton jälkeen löytyisi sama lento kaksinkertaiseen hintaan! Pyydän heitä kysymään Ctripin puhelinpalvelusta ja kumma kyllä sieltä löytyy samainen lento puolet halvemmalla! Homma toimii siten että joku lähetti tulee tuomaan lipun minulle sovittuna ajankohtana ja maksu käteisellä. Todellista ebusinesta siis... Joka tapauksessa heppu tulee sovittuna ajankohtana ja lippukin on se mitä pyysin! Eli huomenna matka jatkuu.

Raha puhuu (Macao, Kiina)
Pekingin jälkeen päätin suunnistaa Macaolle useammastakin syystä: 1) ilmaston pitäisi olla lämpimämpi 2) paikassa on mielenkiintoinen historia ja kulttuuri, jossa on vaikutteita Portugalin siirtomaavallasta 3) voisi löytyä jopa kelvollisia rantoja 4) paikallinen kasino-skene vaikuttaa kiintoisalta 5) lähistöltä löytyy myös pari muuta potentiaalisen mielenkiintoista paikkaa. Jälkikäteen voin todeta, että olin kyllä väärässä parin asian suhteen.

Päivä alkoi metromatkalla Pekingin uusitulle lentokentälle - homma sujui vauhdikkaasti. Minulla oli buukattuna Air Macaun lento, jossa oli ehkä 20 ihmistä (kyseessa joku 100+ paikkainen Airbus!) - en edelleenkään tajua miten hotelli pyysi aluksi n. 400 euroa tästä matkasta - ei pitäisi olla ainakaan pulaa economy-luokan paikoista...

Macaon lentokenttä on pieni ja väkeä on vahan. Mielenkiintoista kyllä saarella tehdään immigration ihan vastaavasti kuin itsenaiseen valtioon saavuttaessa - lisäksi paikassa on oma rahansa eli pataca (suomalaisittain tietenkin 'pätäkkä' kolmella ä:llä). Virallisina kielinä ovat kiina ja portugali - on erittäin hämmentävää nähdä katukyltit myös portugaliksi. Väki näyttää kuitenkin lähinnä kiinalaisilta - eteläeurooppalaista verta ei juurikaan havaitse, tosin joitakin 'ristiverisiä' näkyy harvakseen.

Ensivaikutelma Macaosta on nuhjuinen, useimmat keskustan talot ovat nähneet parhaat päivänsä. Joukossa on kuitenkin Portugalin ajoilta periytyvia historiallisia rakennuksia jotka ovat ihan miellyttävän näköisiä. Keskusta on aika ruuhkainen kapeiden katujen labyrintti, joukossa onneksi muutama kävelykatukin. Odotin kuitenkin hieman vaikuttavampaa paikkaa. Saari on hyvin pieni ja busseilla pääsee joka kolkkaan. Kayn tsekkaamassa paikalliset rannat saaren eteläosassa. Ne osoittautuvat todella kehnoiksi - varsinkin toinen, jossa mustaa hiekkaa on yritetty 'blondata' - lopputuloksena paskanruskeaa mutavelliä vihreässä vedessä. Merivesi tosiaan muistuttaa jostain syystä väriltään Kolera-allasta, eipä juuri tee mieli uiskennella...

Suurin syy Macaolle tuloon on kuitenkin paikallinen kasino-scene, joka tuntuu olevan kovassa nosteessa. Saarella on ainakin parikymmentä Las Vegas-tyyppista kasinohotellia, jotka erottuvat taatusti katukuvassa. Grand Lisboan valtava rakennus hallitsee katukuvaa ja vastaavia möhkäleitä löytyy lisää ympäri saarta. Kyseinen scenehän on pakko käydä testaamassa illemmalla. Kierrän muutaman paikan - alkaen vanhasta 70-luvun henkisestä Lisboasta, sen jälkeen uusi Grand Lisboa ja pari muuta. Kasinoille voi kävellä sisään kuka tahansa ilman sen suurempia muodollisuuksia tai pääsymaksuja. Kaikki paikat ovat aika lailla täynnä kiinalaisia ja meteliä sekä tupakansavua riittää... Pelitarjonta hieman yllättää - ehdottomasti suosituin peli on itselleni tuntematon baccarat, lisäksi pelataan paljon noppapelejä. Ruletti ei ole kovin suosittu ja pokeria ei juurikaan ole (paitsi kummalliselta vaikuttava 'progressive poker'). Black Jackia näkee jonkun verran.

Pöydissä on aina minimipanokset ja ne eivät ole ikävä kyllä köyhälle reissaajalle tarkoitettuja. Baccarat alkaa 30 eurosta, Black Jack 20 eurosta jne... Tyypillinen aloituspanos pelimerkkejä vaihdettaessa näyttää olevan 100-1000 euroa - ihmettelen vaan mistä kiinalaiset saavat nämä rahat! Varsinkin baccarat-pöydissä tunteet kuumenevat usein, pelin saannot eivät tosin avaudu minulle. Pelaan kymmenisen euroa paikallisiin yksikätisiin, suuri voitto jaa odottamaan itseään. Hengailen jonkun aikaa pimenevässä yössä - ihmiset loistavat poissaolollaan ja kaduilla on todella hiljaista. Ilmeisesti meininki on kovempaa viikonloppuisin? Siellä täällä on pieniä baareja joissa on hiirenhiljaista - mistään ei kuulu edes musiikkia. Kasinot sen sijaan ovat kohtuullisen täynnä väkeä.

Todella hämmentävä paikka siis - nähtävyydet on käyty päivässä mutta jos rahaa löytyy kasinoista ja lukuisista huvipuistoista tms keksii kyllä tekemistä pidemmäksikin aikaa...

Takaisin mantereen puolelle (Guangzhou, Kiina)
Vietettyäni kaksi yötä Macaolla, päätin siirtyä takaisin manner-Kiinaan. Guangzhoun kaupunki on n. 150 km päässä ja sinne kulkee busseja 15 minuutin välein eli matka oli erittäin helppo. Taas piti immigrationin läpi, mutta siihen ei kulunut juurikaan aikaa. Itse kaupunki ei erityisesti kiinnostanut, mutta sen ympäristössä oli pari juttua, jotka halusin tsekata. En ollut väärässä Guangzhou cityn osalta, eli kyseessä oli kyllä yksi tämän reissun ikävämmistä stadeista.

Guangzhou osoittautui todella tympeäksi paikaksi. Kyseessä on taas yksi kiinalainen miljoonakaupunki jonka liikenne on sieltä pahemmasta päästä. Bussi pysähtyy jonkun loistohotellin eteen jossa 'Frankiksi' itsensä esittelevä heppu alkaa tyrkyttämään hotelleja. Kaupungissa on ilmeisesti jotkut messut meneillään ja hotellien kysyntä on huipussaan. Tyyppi vaikuttaa kohtuullisen luotettavalta ja hän tarjoaa jotain 'parin korttelin' päässä olevaa business-hotellia 250 yuanilla. Päätän tsekata kyseisen paikan koska ajatukseni oli jäädä johonkin lähiympäristöön. Ikävä kyllä pari korttelia osoittautuukin pariksi kilometriksi taksilla - hotelli löytyy vihdoin jostakin ghetosta meluisan expresswayn alta! Paikka on sinänsä ihan siisti ja Frank vakuuttaa metron olevan viiden minuutin matkan päässä. Hinta on tosin noussut 10 yuania (kuulemma 'tipit') ja pitäisi maksaa kaksi päivää etukäteen. Kieltäydyn kummastakin ja maksan hieman vastahankoisesti yhdestä yöstä - homma alkaa haisemaan sen verran pahasti. Lopuksi Frank kehtaa vielä pyytää taksirahaa takaisin! Kieltäydyn tästäkin ja äijä häipyy.

Hotellissa ei tietenkään puhuta juurikaan englantia ja metroaseman hakemiseen ei siis saa mitään apuja. Kävelen 15 minuuttia löytämättä sitä, palaan hotellille ja yritän edelleen kysyä neuvoja, tuloksetta. Päästäkseni johonkin otan taksin rautatieasemalle, josta haeskelen pitkän aikaa edes kaupungin karttaa. Metroasemakin muuten löytyi - se olikin 5 minuutin AUTOmatkan päässä hotellista! Lisäksi yritän löytää nettiyhteyttä, sekin osoittautuu toivottomaksi tehtäväksi. Kun ilta pimenee ja alkaa vielä satamaan on aika palata hotellille. Ainoa vaihtoehto on taksi - niiden saaminen on kohtuullisen hankalaa ja ainakin viisi ensimmäistä kieltäytyvät kyydistä koska eivät tiedä missä hotelli on (vaikka respan antamassa kortissa on osoite myös kiinaksi)! Hermoni alkaa kiristymään ja kiroan Frankin johonkin missä ei päivä paista... Lopulta löytyy kuski joka suostuu tuplahintaan heittämään minut hotelille - siellä huomaan että avainkorttini ei edelleenkään toimi. Menen nukkumaan erittäin vittuuntuneena koko kaupunkiin. Ja Kiina-angstit sen kuin lisääntyvät...

Sightseeing jatkuu (Guangzhou, Kiina)
Aamu alkaa kyllä erikoisella tavalla, eli herään joskus ennen kello kahdeksaa siihen kun hotellihuoneen puhelin alkaa soimaan. Aluksi joku kyselee lentolippuja Shanghaihin (sekä kiinaksi että englanniksi!), mistähän on kyse? Sitten respa soittaa "wakeup callin" ja kyselee, olenko menossa messuille? Alkaa hermo menemään tähän majataloon ja pakkaan välittömästi kamani sekä teen checkoutin. Jotta hommat kusisivat oikein kunnolla, niin ulkona sataa kaatamalla.

Päätän suunnata LP:n suosittelemalle alueelle kaupungin toisessa päässä - nyt kun olen kartalla niin sinne pääsee helposti metrolla. Otan jonkun random bussin päästäkseni ensimmäiselle asemalle, se menee onneksi oikeaan suuntaan ja noin puolen tunnin kuluttua olen haluamassani paikassa - erittäin rauhalliseksi osoittautuvalla pienellä saarella kaupunkia halkovan joen keskellä. Suuntaan saarella olevaan hostelliin, jossa pitäisi olla kaupungin halvin majoitus. Nain ei kuitenkaan ole silla yhden hengen huoneesta kiskotaan 350 yuania - respassa myönnetään tosin avoimesti että messujen vuoksi hinnat on reilusti tuplattu! Eli taas kunnon kiinalaista vedätystä pahimmillaan... Päätän kuitenkin jäädä ja maksaa reissun kalleimman majoituksen, paikka tosin on lähempänä hotellitasoa. Bonuksena myös ilmainen Internet 'loungessa'.

Käytän loppupaivan kaupungin nähtävyyksien tutkimiseen ja yritän löytää matkatoimiston, joka tekisi päiväretkiä Guangzhoun ympäristöön. Tämä osoittautuu mahdottomaksi - tarjontaa on paljon mutta kaikki suunnattu kiinalaisille. Taas kerran kielimuuri estää mielekkään keskustelun ja kaupanteon - käytyäni useammassa toimistossa päätän jättää homman väliin. Tsekkaan paikallisen puiston ja vieressä olevan hautamausoleumin - ei mitään erityisen ainutlaatuista. Guangzhou-fiilikset ovat edelleenkin aika matalalla...

Vihreä joki ja sumuisia vuoria (Qingyuan, Kiina)
Koska valmiita päiväretkiä ei löytynyt, päätän nostaa vaikeustasoa ja lähteä omatoimisesti läheiseen provinssiin. Lonely Planetissa on kohtuullisen hyvät ohjeet tämän päivän retkestä ja valmistaudun kopioimalla kaikki paikannimet Kiinaksi ruutuvihkooni.

Ohjelmassani on lähteä jokiristeilylle katsomaan Feilain ja Feixian temppeleitä n. 100 km päässä Guanzhousta. Paikan pitäisi tarjota hienoja postikorttimaisemia vuorten välissä kiemurtelevasta vihreästä joesta, saapa nähdä mitä on luvassa...

Ensimmäinen vaihe on ajaa bussilla Qingyanin kaupunkiin, se osoittautuu helpoksi hommaksi silla busseja kulkee tauotta ja lipun saa näyttämällä kaupungin nimeä kiinaksi kirjoitettuna. Qingyanin bussiasemalta pitää ottaa taksi jotta pääsee kaupungin laitamilla olevaan 'satamaan', josta jokilaivat lähtevät. Sekin onnistuu kiinankielistä tekstiä vilauttamalla, mittaria ei tosin suostuta käyttämään joten köyhdyn 30 yuania. Perillä odottaa sekalainen väkijoukko kiinalaisia ja muutama kioskin kaltainen hökkeli. Osa porukasta on ilmeisesti venekuskeja, jotka yrittävät kiinaksi saada minua vuokraamaan kokonaisen veneen koko paivaksi (400 yuania). Yritän selittää haluavani liittyä johonkin ryhmään - onneksi paikalle tulee joku kiinalainen porukka ja tuppaudun puoliväkisin mukaan. Hinta jaa tosin epäselväksi.

Laiva on ruosteinen ja äänekäs purkki jonka kannella on muutama pöytä, joissa alkaa pian lähdön jälkeen vimmainen mahjongin peluu - tosin kyseessä on joku muu variaatio pelistä kuin se perinteinen pelinappuloiden nostelu. Säännöt jäävät epäselviksi. Ennen lähtöä on kuitenkin ohjelmassa lounaan hankinta - talla reissulla syödään taatusti tuoretta ravintoa silla laivaan lastataan paikallisen kalastajan veneestä simpukoita, katkarapuja ja jotain paikallisia kaloja. Lisaksi mukaan otetaan kaksi (elävää!) kanaa ja vihanneksia. Kyydin hinnaksi tulee muuten 100 yuania.

Matka käynnistyy naiden säätöjen jälkeen ja eteen avautuu hienot jokimaisemat. Vihreä joki mutkittelee halki vuorien ja rannoilla on jonkun verran asutusta, siellä täällä näkyy temppeleitä... Kiinalaiset keskittyvät pelaamiseen, minä maisemien katseluun. Vajaan tunnin kuluttua saavumme Feixian temppelin luo. Itse temppeli on korkealla vuoren huipulla - rannassa on vain joku pienempi rakennelma. Huipulle on matkaa noin 20 hikistä minuuttia pitkin kivettyä polkua läpi metsien. Perillä odottaa todella hämmentävä kummitustaloa muistuttava rakennelma - tunnelma on vähintäänkin aavemainen vaikka kyseessä on kiinalainen temppeli.

Palaan laivalle jossa lounas alkaa olla valmiina. Pöydät notkuvat ruuasta ja kiinalaiset tarjoilevat kaikkea. Kanat on jossain vaiheessa tapettu ja saan maistaa taatusti mureinta kanaa ikinä - voittaa kyllä suomalaisen broilerin mennen tullen... Pitkän lounastauon jälkeen käännymme takaisin ja poikkeamme toisessa temppelissä joka sekin on mielenkiintoinen. Kiinalaiset kiinnostuvat minusta ja haluavat ottaa valokuvia jossa he poseeraavat eksoottisen vieraan kanssa. Kielitaitoa ei juuri löydy mutta yksi tyttö puhuu hieman englantia.

Palaamme lähtöpisteeseen iltapäivällä. Saan joltakin paikalliselta kyydin bussiasemalle ja otan bussin takaisin kohti Guangzhouta. Kokonaisuutena erittäin onnistunut retki ja sain monta hienoa kuvaa. Kummallista miten yksi hyvä päivä reissatessa saa unohtamaan edellisten päivien huonot fiilikset varsin nopeasti!

Paluu perusasioihin (Lamma, Hong Kong)
Reissu alkaa lähenemään loppuaan ja nyt on jo ikävä kunnon rantaelämää. Indonesiassa tuli ehkä pieni yliannos biitseillä oleilua, mutta nyt voisi vielä hetken nauttia lämmöstä ja valtameren aalloista jossain. Mietin, että ottaako AirAsian lento johonkin helteiseen paikkaan, mutta päätin kuitenkin palata Hong Kongiin, jossa pitäisi olla ihan kelpo rantoja. Ja toisaalta tämä stadi oli vain parin tunnin junamatkan päässä Guanzhousta.

Hong Kongista löytyy oma paratiisisaarensa eli Lamma, joka on vain 20 minuutin matkan päässä keskustasta. Saari on viikonloppuisin hyvin suosittu paikallisten keskuudessa, mutta arkisin ei ole mitään tungosta. Lamma on vuoristoinen saari, jolla ei ole edes autoja! Kahden kylän välillä kulkee kävelytie. Rantojakin löytyy, tosin mitään varsinaisia paratiisirantoja ei ole tarjolla, vaan lähinnä jonkun voimalaitoksen varjostama ihan ok pätkä hiekkaa. Lammalla ei ole kovin paljon tekemistä, vaan aika menee lähinnä kävellessä tai merta tuijotellessa. Mutta toisaalta manner-Kiinan kaaoksen jälkeen Lamma tuntui aivan täydelliseltä mestalta! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, jos liikkuu Honkkarissa. Arkisin majoitus on halpaa ja lauttamatka maksoi vain 1,5€.

Sikamainen juttu (Hong Kong)
Kun viikonloppu alkoi lähestymään, niin päätin poistua Lammalta ennen kuin paikalliset valtaavat sen. Lisäksi oli tulossa vielä joku paikallinen vappu, eli porukkaa olisi varmaan liikkeellä ja paljon. Toisaalta myös Hong Kongin keskustassa oli normaalia enemmän väkeä ja oli aika hankalaa löytää edes majoitusta. Päätin joka tapauksessa jättää "Chunkkarin" väliin ja löysin lopulta hyvän hotellin Wan Chaista eli toiselta puolelta kaupunkia.

Tajusin vasta saavuttuani hotellille, että aivan lähistöllä sijaitsee hotelli, joka jouduttiin eristämään sikainfluenssan vuoksi! Tämä tapahtui siis aivan hiljattain alle pari päivää sitten ja tapauksesta on uutisoitu jopa globaalissa mediassakin. Tuon hotellin ympäristöllä parveili edelleen melkoinen määrä toimittajia, mutta kesti hetken, ennen kuin tajusin paikan olevan uutiskuvista tuttu mesta!

Sikainfluenssa on kyllä saanut jengin ihan paniikkiin täällä: lähes kaikilla on hölmöt maskit naamalla ja uutisointi keskittyy kuolleiden lukumääriin. Toisaalta nuo luvut taitavat olla aika pieniä, jos vertaa alkoholin, tupakan ja liikenteen vaatimiin uhreihin?

Nyt on kuitenkin aika poistua Hong Kongista ja palata vielä kerran Pekingiin, ennen kuin matka jatkuu uusiin kohteisiin.

Junalipun ostamisen jalo taito (Peking, Kiina)
Olen nyt taas kerran Pekingissä, jossa vietän kaksi yötä ennen kuin reissun viimeiset etapit alkavat. Keli on todella mukava, taitaa ainakin +25 astetta mittarissa. Tänään pääsin vihdoinkin käymään Maoseleumissa, eli siis rakennuksessa, jossa voi ihmetellä Mao Tsetungin palsamoitua ruumista. Viime viikolla näkemäni valtavat jonot olivat poissa ja pääsin sisään n. 5 minuutissa! Verrattuna Kim Il Sungin mausoleumiin paikka oli pettymys: sisällä sai viettää vain muutaman minuutin niin että juuri näki suuren johtajan. Sitten vartijat ohjasivatkin turistin jo kohti ulko-ovea!

Koitin myös käydä uudelleen ihmettelemässä Kiinan Muuria, mutta busseja sinne ei mennyt enää puolen päivän jälkeen. Olisi ollut kiva nähdä paikka kirkkaampana päivänä, mutta tämä jää kyllä odottamaan seuraavaa Pekingin reissua. Saapa nähdä, tuleeko sellaista ylipäätään?

Mutta siirrytäänpä sitten varsinaiseen tarinaan eli taas elävä esimerkki siitä miten matkustaminen Kiinassa koettelee hermoja vähän väliä. Homman nimi on siis junalipun ostaminen. Viimeksi kyseinen toimitus sujui hyvinkin helposti Xianissa mutta nyt oli kyseessä kertaluokkaa hankalampi ostos. Varsinaisen kohteen näette toivottavasti seuraavasta blogimerkinnästä.

Tarkoitukseni oli hoitaa ostos Pekingin asemalla mutta edellisen visiitin viimeisenä iltana ruuhkat olivat valtavat ja kukaan ei oikein tuntunut tietavan mistä löytyisi englanninkielistä palvelua. Niinpä paatin hoitaa homman jonkun matkatoimiston kautta. Ollessani Macaussa sain prosessin käyntiin China International Travel Services -nimisen firman verkkopalvelun kautta: online-chatissa vastattiin heti ja sain selitettyä matkatoiveeni. Sain vahvistuksen seuraavana paivana sähköpostiini.

Maksu oli tarkoitus hoitaa PayPalin kautta - huomasin kuitenkin että minulla ei ollut aktiivista luottokorttia siellä joten maksusuoritukseen tulisi parin päivän viive. Informoin tästä matkatoimistoa ja he vastasivat kertomalla että PayPal ei käykään koska jos maksun suorittaa kiinalaisesta IP-osoitteesta niin PayPal blokkaa nämä mahdollisina petoksina. Eli vaihtoehtona olisi pankkisiirto. En hätkähtänyt tästä sillä olin jo tehnyt yhden pankkisiirron aiemmin, se sujui varsin kivuttomasta. Sain siis mailiini laskun jota pitäisi näyttää jossakin Bank of Chinan konttorissa.

Löysin konttorin hotellini vierestä ollessani Guangzhoussa. Selitin asiani ja ensin minulle täytettiin joku pankkisiirtolomake. Sen jälkeen eteeni tulikin useampi lomake lisää ja minulle kerrottiin että pitäisi avata kiinalainen pankkitili! Kysyin mitä tämä vaatii ja kauanko kestää - vastaus oli epämääräinen mutta minulle väitettiin etta se ei maksa mitaan eika kesta kauan. Sain myos jonotusnumeron joka enteili parin tunnin jonotusta - totesin että tallainen säätö ei nyt käy silla minun piti poistua hotellista puolen tunnin päästä. Lahdin siis menemään ja soitin matkatoimistoon - siellä sanottiin että tiliä ei tarvita.

Otin rinkan selkään ja lahdin eteenpäin. Yritin hommaa uudestaan toisessa konttorissa ja siellä maksu onnistuikin ilman tilinavausta noin kymmenessä minuutissa. Lähetin digikuvat kuiteista matkatoimistoon ja kaikki piti olla kunnossa...

Vahan ennen Hong Kong - Peking -lennon boardingia sain soiton matkatoimistosta ja minulle kerrottiin että maksussa on jotain häikkää. He eivät kuulemma voi hoitaa asiaa vaan minun pitäisi soittaa johonkin numeroon ja pyytää jotakin korjauksia. Totesin että en usko pystyväni hoitamaan hommaa jos vastapuolen kielitaito on normaalia kiinalaista tasoa. Lisaksi lippu pitäisi hakea seuraavana päivänä joten aikaa ei ollut paljon. Olin jo valmistautunut maksamaan siitä kaksinkertaisen hinnan olettaen pankissa maksamani summan kadonneen lopullisesti.

Kun pääsin Pekingiin, päätin joka tapauksessa soittaa pankkiin. Yllättävää kyllä sieltä löytyy kielitaitoinen henkilö Mr Wang, jonka kanssa totesimme että kaikki maksun tiedot ovat oikein mutta jostain syystä se ei vaan ole mennyt perille. Minua neuvottiin tulemaan Guangzhoun konttoriin tekemään uusi maksu. Totesin että se nyt ei vaan käy kun olen 2000km päässä ja lähdössä Kiinasta ylihuomenna. Seuraavaksi ehdotettiin että joku ko. paikassa asuva ystäväni tulisi käymään pankissa. Aloin hermostua toden teolla ja totesin että en ole ikinä tulossa Guangzhouhun, minulla ei ole ystäviä etenkään ko. kaupungissa, olen täysin persaukinen ja maksun pitää olla perillä heti että pääsen kotiin. Kului kymmenen minuuttia jonka jälkeen Mr Wang totesi että maksun pitäisi olla perillä huomisaamuna. Sanoin kiva kiitos hei ja lopetin puhelun erittäin vittuuntuneena.

Soitin vielä matkatoimistoon josta sain yllätyksekseni kuulla että joku heidän paikallinen agenttinsa Guangzhoussa voisikin hoitaa tämän säädön - tervetuloa siis hakemaan matkalippu huomenna. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa...

Joka tapauksessa sain lipun seuraavana päivänä pahoittelujen kera (kuulemma ensimmäinen kerta kun tallaista tapahtuu), tätä kirjoitettaessa on epäselvää mikä oikeasti meni pieleen ja onko matkatoimisto saanut rahansa. Mutta suoraan sanottuna eipä juuri kiinnosta. Toivottavasti pääsen junaan huomisaamuna...

Tätä voisi jatkaa tarinalla kirjeen postittamisesta - yritin tänään lähettää itselleni cd:ta jossa on varmuuskopioita valokuvista. Homma tyssäsi kuitenkin siihen kun postikonttorissa lyötiin käteen pari massiivista tullikaavaketta kun yritin ostaa postimerkkiä. Totesin että jääköön väliin jos homma on näin hankalaa. Englannin kieltä ei tietenkään puhuttu joten moisten paperien merkitys jäi hamaraksi - ilmeisesti olisi pitänyt täyttää parin A4:n verran tietoja cd:sta että kirje olisi lähtenyt matkaan...