Mongolia 07.05.2009 - 10.05.2009

Trainspotting (Locations: Beijing, China; Ulan Bator, Mongolia)
Here's a more detailed story about the train journey from Beijing to Ulan Bator. This is based on the paper notes I wrote in the train. English version might be coming up later...

Tanaan alkaa reissun viimeinen osuus eli hidas matka Mongolian ja Venajan kautta kohti Helsinkia. Matka alkaa Pekingin paarautatieasemalta ennen aamukahdeksaa. Paikan paalla on normaali kaaos - tosin juna loytyy helposti ja sinne paasee ilman suurempaa byrokratiaa. Odotushallissa tormaan laumaan valkoisia naamoja - lahinna varvastossuihin sonnustautuneita karvanaamoja ja kipeasti kauneudenhoitoa kaipaavia teini-ian jo ohittaneita hippityttoja. Lisaksi paikalla on muutama varttuneempi lansimaalainen matkaaja, aasialaisia on aika vahan. Olen buukannut paikan 4 henkilon 'soft sleeperista' - se nayttaa olevan samaa sarjaa kuin muissakin kiinalaisissa yojunissa. Huomaan olevani ainoa matkustaja kyseisessa hytissa, muutenkin juna on puolityhja. Kyseisessa vaunussa nayttaa olevan lahinna lankkareita - arsyttava aussi-aksentti raikaa kaytavilla...

Juna lahtee liikkeelle aikataulussa ja ensimmaiset tunnit menevat vuoristoisella rataosuudella - maisemat ovat kieltamatta upeat. Lipun hintaan kuuluu kumma kylla kaksi 'ilmaista' ateriaa - nautin siis lounaan klo 11 maissa. Jotain peruskinkkimattoa, ihan ok mutta ei jaa historiaan... Tunnit kuluvat hitaasti silla junassa on hyvin vahan tekemista, lahinna syominen, juominen, lukeminen ja maisemien katselu... Ilma on helteinen ja hytissa on kuuma - onneksi siella on tuuletin ja saan olla yksin neljan hengen kopissa. Joka tapauksessa matkanteko alkaa puuduttamaan illan tullen vaikka olen vasta puolessa valissa 30h matkasta!

Juna tekee pari pikaista pysahdysta Kiinan puolella - asemien kaupustelijoilta voi ostaa lisaa ruokaa ja juomaa - tosin ravintolavaunun tarjonta on vahintaankin kohtuullinen jos se vain on auki! Matka jatkuu Pohjois-Kiinaan (tai itse asiassa ulko-Mongoliaan), jossa maisemat muuttuvat hiekkaiseksi aroksi. Asutus haviaa pikkuhiljaa ja pian ollaan keskella ei mitaan. Valilla nakyy lampaita siella taalla...

Illalliseksi tarjoillaan samaa ruokaa kuin aamullakin - olen kohtuullisen kyllastynyt muutenkin kun vihdoin saavutaan rajalle noin 12h matkanteon jalkeen. Aluksi kaikki luovuttavat passinsa Kiinan rajavartioille - sen jalkeen on vuorossa erikoinen harjoitus eli pyorien vaihto! Koska Kiinassa ja Mongoliassa on eri raideleveys pitaa koko junan jokaisen vaunun pyorasto vaihtaa lahella asemaa sijaitsevassa valtavassa hallissa. Taman operaation aikana ei saa poistua junasta vaan olemme koko ajan vaunuissa, joita siirrellaan ja nostellaan edestakaisin erilaisilla koneilla. Homma menee yllattavan kivuttomasti mutta koska vaunuja on lahes 20 kpl niin aikaa kuluu...

Vaihdon jalkeen palaamme asemalle, jossa on taas jotain epamaaraista odottelua - oletin etta saamme poistua asemalle syomaan ja juomaan... Vihdoin n. 3h saadon jalkeen paasemme liikkeelle ja ylitamme rajan. Mongolian puolella on vuorossa taas passi- ja tullitarkastukset. Tama sujuu kohtuullisen nopeasti - ehka vain tunti odottelua keskella ei mitaan. Junaan tulee myos lisaa vakea - ikavakseni saan havaita joutuvani jakamaan hyttini parin vuoden ikaisen mongoli-pikkunaperon ja hanen aitinsa kanssa. Odotan kauhulla koska tauoton itku ja jokellus alkaa. Lisaksi mamma virittaa pikku enkelin paskapotan keskelle hytin lattiaa joten lienee odotettavissa miellyttavia tuoksuja.

Kello on jo lahempana aamukahta kun paasemme liikkeelle kohti Ulan Batoria. 'Hyttikaverit' menevat onneksi heti nukkumaan eivatka aiheuta ylimaaraista metelia. Yhteista kielta ei tunnu loytyvan joten en saa mammasta mitaan kasitysta. Paatan menna hakemaan yopalaa ravintolavaunusta mutta huomaan sen vaihtuneen kokonaan toiseen rajalla! Uusi vaunu on kornin oloinen puupaneeleilla koristeltu versio, jonka valot ovat pimeana. Istun poytaan ja kymmenen minuutin odottelun jalkeen saan kuulla vaunun olevan 'closed'. Palaan nalkaisena hyttiin - olisi pitanyt ottaa muutama nuudelipontto mukaan kuten kaikilla muilla nayttaa olevan. Korvatulppien avulla saankin ihan hyvin unta aamukahdeksaan asti.

Kun heraan ulkona paistaa aurinko ja maisemat ovat muuttuneet todella karun nakoisiksi - joka suuntaan avautuu hiekkaista aroa ilman yhtaan elonmerkkia. Juna tekee pysahdyksen jossakin nimettomassa paikassa joka on yksi synkimmista nakemistani - todella rumia betonihokkeleita keskella autiomaata. Asemalla on jonkun verran vakea, ihmisten ulkonako on selvasti muuttunut - miten sen nyt kohteliaasti sanoisi - mongolialaisen nakoisiksi... Eli pikimustia tukkia, punaisia poskia seka kapeita tummia silmia nakyy siella taalla. Ravintolavaunu on onneksi auki ja sielta saa jonkunlaista aamiaista. UB on enaa parin tunnin paassa - sinne saavutaan aikataulussa ja guest housen kuski odottaa siella minua kuten on sovittu. Lisaa tarinaa UB:sta seuraavissa merkinnoissa!

Riders on the storm (Location: Terelj National Park, Mongolia)
I did not have much time to see UB after my arrival before I had the chance to make an overnight trip to the nearby national park (well - 50 km away). Seeing the nature and countryside of Mongolia was one of the things I definitely wanted to do here so therefore I spent just one night in the guest house and started this brief trip with two spanish guys the next morning.

Saa oli ikava kylla muuttunut todella surkeaksi - illan vesisade oli yon aikana kaantynyt rannaksi ja lampotila oli varmaan jotain 5 asteen kieppeilla. Tamahan ei kuitenkaan suomalaista pelota vaan lahdimme reippaina matkaan klo 9 maissa. Yksi guest housen hepuista ajoi meidat tavallisella henkiloautolla lumisia teita pitkin kansallispuistoon, jossa pitaisi olla ohjelmassa mm. retkeilya, hevosratsastusta ja yopyminen perinteisessa mongolialaisessa asumuksessa eli jurtassa.

Noin 1,5h ajomatkan jalkeen saavuimme kohteeseemme. Kyseessa oli moderni paimentolaisleiri keskella hienoja vuorimaisemia. Kuskimme jatti meidat keskelle leiria ja poistui. Vastassa oli pari paikallista, joku viittoi meita menemaan lahella olevaan jurttaan. Jurtta muistuttaa hammastyttavan paljon Suomen armeijan puolijoukkuetelttaa seka ulkomuodoltaan etta kooltaan. Modernit versiot on tehty jostakin vedenpitavasta kankaasta ja sisalla on taas kerran tutun nakoinen kamiina. Tama meidan jurttamme oli ilmeisesti jonkunlainen vierashuone - kalustuksena oli lahinna muovimatto lattialla ja muutama sanky seinustoilla. Paivan ohjelma oli edelleen epaselva - huonosti englantia puhuva isantamme sanoi etta lounas olisi parin tunnin kuluttua ja hevosratsastus kello kolmelta iltapaivalla.

Lahdimme siis tutkimaan ymparistoa kun ilmeisesti mitaan erityista ohjelmaa seuraavalle parille tunnille ei ollut. Maassa oli lahemmas 10cm nuoskalunta - sade oli onneksi tauonnut. Espanjalaiset olivat vahintaankin fiiliksissa nahdessaan (ja koskiessaan) lunta, itse olisin jattanyt sen kylla mieluusti valiin. Liikkuminen vuoristoisessa maastossa oli varsin hankalaa ja vaarallista lumesta johtuen, kiipesimme parille lahistolla olevalle nyppylalle ihailemaan hienoja maisemia. Sen jalkeen kavimme tarkastamassa laheiset tilukset - alueella oli runsaasti kaikenlaisia elainsuojia ja hevoset, lehmat, lampaat ja vuohet temmelsivat vapaina. Siella taalla oli jurttia ja kavimme kurkistamassa muutamaan sisaan. Ne olivat selvastikin pysyvia asumuksia paikallisille, alueella oli vain muutama varsinainen talo. Pettymys oli tosin suuri kun jurtista loytyi televisioita ja tietokoneita, ilmeisesti oltiin kuitenkin viela aika lahella sivistysta!

Saimme lounaaksi jotain epamaaraista pyttipannua muistuttavaa mattoa, mongolialainen ruoka ei ainakaan viela ole tehnyt minuun suurempaa vaikutusta. Odottelimme taas vajaan tunnin kunnes isantamme poika oli saanut satuloitua hevoset. En ole ikina ratsastanut ja suoraan sanottuna en pida hevosista mutta pakkohan se oli lahtea mukaan koska ilmeisesti mitaan opastettua retkeilya ei muuten ollut luvassa. Hevoset olivat aika pienia ja omani vikuroi kovasti ennen kuin tajusin etta pidin ohjaksia liian kirealla. Saimme pikakurssin hevosen 'ohjaamiseen' ja ei muuta kuin menoksi. Oppaamme aloitti valittomasti laulun, jota kesti koko retken ajan. Hevonen osoittautui yllattavan sayseaksi mutta taytyy sanoa etta maisemat menivat hieman ohi kun koko ajan sai olla varuillaan elukan kanssa. Teimme reilun tunnin turneen ennen kuin palasimme takaisin - kuten sanottu olisin kuitenkin tehnyt taman reissun mieluummin patikoiden! Selvisin kuitenkin hengissa enka pudonnut hevosen selasta.

Retken jalkeen ei taaskaan ollut mitaan ihmeempaa ohjelmaa. Espanjalaiset halusivat levata joten paatin lahtea omin pain kiipeamaan laheisella vuorelle karjapolkua pitkin. Tama osoittautui hieman vaaralliseksi mutta palkitsevaksi harjoitukseksi silla vuorelta avautuivat noin puolen tunnin kapuamisen jalkeen hienot nakymat. Siella taalla nakyi lehmia ja 'kotiin' suuntaava lammaslauma tuli vastaan puolivalissa rinnetta. Auringon laskiessa palasin leiriin, jossa odotti illallinen, taas jotain pyttipannu-osastoa. Pimean tulon jalkeen ei ollut juuri muuta tekemista kuin hengailla jurtassa - onnistuimme lammittamaan sen saunaksi ennen nukkumaanmenoa joten oleskelu oli hetken varsin tuskallista. Onneksi lampo laski nopeasti ja nukuin todella hyvin - herasin tosin kerran kun ulkolampotila oli laskenut ilmeisesti pakkasen puolelle. Ei muuta kuin lisaa vaatetta ja peittoa paalle, herasin seuraavan kerran kahdeksan maissa...

Aamulla saimme jotain pullan tapaista aamiaiseksi ja ohjelmassa oli lahinna kyydin odottelu. Tein pienen omatoimisen patikkaretken lahiymparistoon, lumi oli sulanut yllattavan nopeasti ja saa oli selkea. Kyyti saapui sovittuun aikaan ja vahapuheinen kuski vei meidat takaisin guest houselle.

Kokonaisuutena ihan kiinnostava retki mutta ohjelma oli pettymys - olisin mielellani jattanyt hevoset valiin ja tehnyt muutaman tunnin patikkaretken noissa huikeissa maisemissa. Tosin tama olisi voinut olla hankalaa lumesta johtuen. Lunta ei muuten enaa nakynyt paluumatkallamme kun olimme paasseet 10 km paahan leiristamme!

Impressions of UB (Location: Ulan Bator, Mongolia)
Here's a summary of the things I have done in UB during these almost three days. I'll be soon off to my next destination so I guess I have pretty much spent my time here.

UB has about half of the Mongolian population (there are more than 1 million inhabitants in UB). It is definitely not one of the prettiest cities around - there are some beautiful buildings here but most of the houses are ugly concrete structures that once again remind me of ex-Soviet countries. As said it is a bit dodgy place to stroll around - there are lots of weirdos around, some drunk people and bad traffic everywhere. The guest house staff keep warning about pickpockets all the time and the Spanish guys told that someone tried to steal something from their backpacks. And in the guesthouse there was a sign that requested us not to go out after midnight as it is too dangerous there!

There are some interesting sights though so you can easily spend at least two days here. There is a small Natural History Museum that has a collection of dinosaur skeletons that have been found in the Gobi desert - that would have been really cool thing to see as a little kid. The National History Museum is one of the better ones of such places and the Museum of Fine Arts is also worth a visit. The highlights of UB sightseeing is definitely the walking trip I made with a Canadian guy today - we walked for about 3km to the other side of the town where you can find the beautiful Winter Palace and a hill with some ugly Soviet-era monument and fine views over the city. The city actually looks quite pretty from a distance and there are funny looking colourful houses on that side. The roads are again in quite bad condition so walking is not that much fun anywhere in UB.

In general this place is an interesting mixture of Mongolian, Chinese and Russian culture. There are some buddhist temples here - it is also interesting to see the very strong Tibetan influence there. Don't think that I would move here but as said there is something fascinating in this very remote place!

 

Back to Asia 2009 tour main page

Back to www.acidkainen.net home page