Venäjä 11.05.2009 - 14.05.2009 Taas junassa (Ulan Bator, Mongolia ja Irkutsk, Venäjä)
Matkaan taas neljän hengen soft sleeperissa kolmen venäläisen rouvan kanssa. He osoittautuvat harmittomaksi matkaseuraksi vaikka yhteistä kieltä ei taaskaan löydy. Mammat menevat heti nukkumaan junan lähtiessa iltayhdeksän maissa. Ulkona on pimeää joten maisemista ei jää mitään havaintoja. Lueskelen kehnoa kirjaa puoleen yöhön asti - oletan rajanylityksen tapahtuvan joskus keskellä yötä ja yritän pysyä hereillä siihen asti. Nukahdan jossain vaiheessa ja herään kun on taas valoisaa - kello on jotain kuusi. Olemme pysähtyneet jollekin asemalle keskellä ei mitään - onneksi loydän käytävältä aikataulun joka kertoo kyseessä olevan paikan nimeltä Sukh-Batar. Huomaan että pysähdys kestää vaatimattomat viisi tuntia! Menen käymään ulkona ja huomaan että lähes kaikki vaunut ja veturi ovat kadonneet. Asemalla on onneksi myös vessa, johon investoin viimeiset togrogini. Pitkän odottelun jälkeen junaan tulee univormupukuista väkeä hoitamaan immigrationin ja tullin, sitten pääsemme vihdoin liikkeelle. Puolen tunnin kuluttua pysähdymme Venäjän puolella jossa odotellaan samoissa merkeissä reilu tunti. Saatuani leiman passiin pääsen nauttimaan auringonpaisteesta Naushkin asemalle - siellä on taas ohjelmassa yleistä odottelua, junan vaunujen säätämistä (veturi häviää taas joksikin aikaa ja junaan tulee lisää vaunuja) - pysähdykseen menee lähemmäksi kolme tuntia! Juna lähtee vihdoin liikkeelle ja nyt pysähdyksiä on varmaan 15min valein eli matkanteko on todella hidasta. Maisemat ovat muuttuneet metsäisemmiksi - havupuut tuovat kummasti mieleen koti-Suomen... Päivä menee lähellä makoillessa ja syödessä - venäläiset rouvat tarjoilevat voileipiä ja muita paikallisia eineksiä. Illalla saavumme Ulan Udeen, jossa rouvat jäävät pois ja teemme pidemmän pysähdyksen. Junaan tulee paljon lisää vaunuja ja saan uudet hyttikaverit - kaksi naista ja yhden miehen. Yksi naisista puhuu yllättävän hyvää englantia mutta kaikki vetäytyvät lähes välittömästi nukkumaan joten eipä näistäkään ”kämppiksistä” saa juuri mitään irti. Ostin asemalta voileipä-ainekset ja nautin paikalliseen tapaan makkaravoileipiä iltapalaksi. Menen nukkumaan puolen yön maissa ja heräilen joskus tuntia ennen Irkutskiin saapumista. Täytyy sanoa että oli taas kohtuullisen tylsä junamatka - en siis ole vieläkään sisäistänyt Trans-Siberian syvintä olemusta? Tuhoa mustat joukot! (Irkutsk, Venäjä)
Irkutsk on itse asiassa ihan miellyttävä kaupunki - en oikein tiennyt mitä odottaa ja pelkäsin jotain neuvostomallista betonilähiötä... Paikka on kuitenkin kaikkea muuta - itse asiassa betonihirviöitä on aika vahan - suurin osa rakennuskannasta on joko vanhoja puutaloja tai matalia tsaarinaikaisia (?) kivitaloja. Varsinaisia nähtävyyksiä kaupungissa on hyvin vahan tai niitä ei löydä tai paikat ovat suljettuja. Yritin tanaan mm. tutustua 'Decembrist Houses' - nimiseen kohteeseen, joka osoittautui suomalaista 'kotiseutumuseota' muistuttavaksi kompleksiksi (eli ei todellakaan mitään kiinnostavaa). Vaikka paikan piti olla auki kaikki ovet olivat sapissa ja pihalla oli vain pari duunaria ja raivohullu koira, joka ajoi minut välittömästi pois. Lähellä piti olla myös toinen vastaava museo, mutta en löytänyt sitä ollenkaan! Ehkä joku venäjänkielisistä kylteistä olisi ohjannut oikeaan paikkaan? Yritin tsekata myös paikallisen taidemuseon, mutta se oli avoinna vain muutamana paivana viikossa... Mutta kaupunki sinänsä on ihan miellyttävä paikka yleiseen hengailuun - liikenne on kohtuullisen rauhallista ja aurinko paistaa joten kyllä täällä yhden paivan saa kulumaan. En muuten suosittele ostamaan kiinalaisia piraattituotteita - jouduin tekemään Pekingissä kaikenlaisia hankintoja siirtyessäni kylmempään ilmastoon. Sieltä ostamani housut ja reppu ovat jo nyt rikki parin viikon käytön jälkeen, takki ja hanskat ovat vielä ok mutta nekin varmaan hajoavat jossain vaiheessa. Hinta ei päätä huimannut mutta laatu on kyllä surkeaa! Welcome to the final leg of the race! (Moskova, Venäjä)
En siis reissannut Trans-Siberian reittiä kokonaisuudessaan junalla, vaan "oikaisin" ottamalla Aeroflotin aamulennon Moskovaan. Noin viikon junareissu ei missään vaiheessa edes ollut suunnitelmissani ja kyllä sain jo ihan tarpeekseni junailusta. Toki edessä on vielä yksi n. 12 tunnin siirtymä junalla, mutta toisaalta jokainen kilometri raiteilla vie kohti kotia. Tätä junalippua en ole vielä buukannut eli taas yksi potentiaalinen sählinki voi olla tulossa. Moskovassa on melkoinen hässäkkä ja sää on surkea. Käyn nopealla rundilla Kremlin ja Punaisen Torin alueella. Arkkitehtuuri on kieltämättä vaikuttavaa. Ja kuten odotinkin, kaupunki on todella kallis. 50€ hostellihuoneesta ilman omaa suihkua tuo mieleen Islannin hintatason. Kolmen suora täynnä (Moskova, Venäjä) Tsekkasin ensimmäiseksi lapi Kremlin ja Punaisen Torin ympäristön - sieltä löytyy kaikenlaista mielenkiintoista yhdelle päivälle. Tosin en ole mitenkään erityisen kiinnostunut kirkoista, joten joku toinen ehkä saisi enemmän irti kyseisestä alueesta! Joka tapauksessa St Basil pääsee välittömästi henk. koht. 'Kirkot TOP5' -listani kärkipaikoille - voi vain ihmetellä mitä huumeita kyseisen rakennelman suunnitellut jamppa on nauttinut... Tsekkasin myös Leninin mausoleumin - siitä siis otsikko eli nyt olen nähnyt kolme balsamoitua ruumista eli 'Mummies of old commies' näyttää muodostuvan yhdeksi reissun teemoista? Tämä mausoleumi oli ehkä huonoin kaikista - ei juurikaan fiilista, marssimusiikkia eikä edes tungosta (kertoo arvostuksen puutteesta?)...
Tämä oli siis viimeinen tarina ennen kuin on aika tehdä tästä reissusta kooste, nyt pitää suunnistaa kohti yöjunaa. Perjantaina 15.5. pitäisi olla Helsingissä! |